Kumppaniblogit

Suunta, suunnitelmat ja ennakointi

Ville Tolvanen

Liiketoiminnalla on vahva arkeen vetävä vetovoima. Tekemistä on enemmän kuin aikaa ja kaikkea ei koskaan saada aikaiseksi.

Siksi kyky luoda suuntaa, suunnitella toimintaa ja ennakoida nousee johtamisen keskiöön. Synnyttämällä aikaa ja reagointikykyä saadaan tilaa sekä tekemiselle että kehittämiselle.

Kun tekemistä on liikaa, siirtyy katse ja tekeminen arkeen. Itse TJ-urallani olin aina ylityöllistetty, ja muistan pörssiyhtiön toimitusjohtajana ymmärtäneeni, ettei arjen tulipalot jätä millään aikaa kehittämiselle. Ja kun tapahtuu paljon, myös hallituksen agendasta tulee operatiivinen ja reaktiivinen. Kun arki vie kaiken hapen jäävät suuremmat suunnat, suunitelmat ja ennakointi tekemättä.

Konsulttina opettelin elämään edellä asiakkaitani. Yksinkertaisesti sanottuna, jos elokuussa halusi laskutusta, myyntityöt piti tehdä hyvissä ajoin keväällä. Samoin tammikuun sesonki luotiin hyvissä ajoin ennen pikkujoulukautta. Otin asiakseni olla ensimmäinen neuvotteluosapuoli aina kesän jälkeen seuraavasta vuodesta. Vaikka moni heräsikin kyselyyni kesähorroksesta, antoi se minulle aikaa ennakoida, neuvotella ja suunnitella tekemisen keskellä.

Kuka vastaa riittävän ennakoinnin ja suunnitelmallisuuden syntymisestä?

Hyvä hallituksen puheenjohtaja vaikuttaa vuosikellolla, agendoilla ja priorisoinnilla. Jos uutta ja vaikeaa ei tuoda agendalle, ei voi olettaa operatiivisen johdon venyvän niiden tekemiseen. Usein myös uusista aiheista puuttuu osaamista, jota on syytä täydentää ulkopuoliseslla avulla.

Toisaalta hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja voivat yhdessä varmistaa hallituksen strategisuuden, riittävän ennakoinnin ja suunnitelmallisuuden. Asioissa ei tule edetä, eikä niitä haudata, jos ei saada tehtyä, vaan pitää agendalla, kunnes asiat priorisoituvat tekemiseksi.

Vielä eräs tapa tuoda johtamiseen happea, tilaa ja ennakointia. Yhdessä valittavat KPI’t. Jos mittarit kertovat enemmän matkan suunnasta, kuin takapeilissä toteutuneista asioista, pysyy myös johtaminen ennakoivana – aika tärkeä asia taantuman kynnyksellä. Huomista luotaavia mittareita voivat olla tarjouskanta, konversio ja vaikkapa varaston arvon kehitys. Perinteiset tuloslaskelmat ja kassavirrat katsovat peruutuspeiliin. Se, että rahaa on tänään tilillä, ei kerro paljonkaan yhtiön kannattavuudesta tai kyvystä uudelleen rahoittaa liiketoimintaa.

Aika moni omistaja nimeään itsensä hallituksen puheenjohtajaksi ja ”master mindiksi” ilman minkäänlaista pätevyyttä tehtävään. Siksi analyyttinen omistaja pohtii aidosti millaisen hpj:n yhtiön tulevaisuus, tilanne ja haasteet vaativat. Lähtökohtaisesti omistuksen sitominen yhtiön johtamiseen tekee vääryyttä kaikille osapuolille. Silti, monissa yhtiöissä omistajan edustaja voi olla päteväkin hpj. Tärkeintä on tunnistaa tehtävä ja opittava täyttämään se parhaalla mahdollisella tavalla.

Ville Tolvanen on sijoittaja, hallitustyön ammattilainen, digitalisti ja yrittäjä. Artikkeli on alun perin julkaistu Tolvasen LinkedIn-postauksessa 3.9.2022.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös