Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometri toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 2297 yksityistä vuokranantajaa. Vuokranantaja-barometri on toistuva tutkimus, joka toteutetaan puolivuosittain syksyllä ja keväällä.
Kuuden suurimman kaupungin – eli Helsingin, Tampereen, Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun – ohella kehitysnäkymät säilyivät positiivisina vain Kuopiossa ja Järvenpäässä. Korkojen ja hoitokulujen nousu ovat heikentäneet asuntosijoittamisen kannattavuutta ja lisänneet riskejä. Kiinnostus uuden sijoitusasunnon ostoa kohtaan onkin laskenut edelleen viime keväästä.
Vuokranantaja-barometrissa parhaat arviot saaneen Tampereen kehitysnäkymät paranivat entisestään viime kevään barometrista.
”Hoitokulujen ja korkojen nousu on yleisesti heikentänyt asuntosijoittamisen kannattavuutta ja näkymiä lyhyellä aikavälillä. Tampereella toimivat vuokranantajat kuitenkin uskovat vahvasti kaupungin positiivisen kehityksen jatkuvan. Paikalliset vuokranantajat arvioivat niin ikään, että vuokralainen löytyi päättyneenä kesänä jopa aiempaa helpommin”, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
Myös tilastot tukevat vuokranantajien arviota.
Kun ennen pandemiaa elokuussa 2019 uutta vuokralaista sai Tampereella etsiä tyhjään kerrostaloasuntoon keskimäärin 13 vuorokautta, löytyi elokuussa 2022 uusi vuokralainen Vuokraovi.com-sivustolta keskimäärin 11 päivässä. Tampereella myös yksiöiden hintojen nousu on jatkunut, vaikka yksiökauppa on yleisesti alkanut yskimään ja hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Suurten kaupunkien lisäksi kehitysnäkymät pysyivät positiivisina vain Kuopiossa ja Järvenpäässä. Jyväskylässä ja Vaasassa arviot tulevan kehityksen osalta olivat neutraalit. Negatiivisimmat kehitysarviot kaupungeistaan antoivat Kajaanin, Kouvolan, Mikkelin ja Rauman vuokranantajat.
Sijoitusasuntoihin haetaan vähemmän luottoja
Sekä asuntojen osto- että myyntiaikeet ovat laskeneet kevään barometrista.
Rokkasen mukaan kehitystä selittää muun muassa asuntosijoittamisen kannattavuuden heikkeneminen ja riskien kasvu. Kyselyssä vastaajat nimesivät merkittävimmiksi riskeiksi hoitokulujen ja korkojen nousun.
”Myös pankkien luottotilastot kertovat uusien sijoitusasuntolainojen nostojen laskeneen lähes kolmanneksella viime vuoden heinäkuusta kuluvan vuoden heinäkuuhun verrattuna. Kasvanut epävarmuus ei kuitenkaan näy asuntojen myyntiaikeissa, vaan sijoitusasunnon myyntiä aikovien tai harkitsevien osuus laski kevään barometrista. Asuntosijoittajat ovat siis painaneet ostopuolella jarrua, mutta myyntien osalta on oltu pidättäytyväisiä”, Rokkanen kertoo.
Rokkasen mukaan asuntosijoittaminen on tyypillisesti pitkäjänteistä sijoittamista, jossa tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa. Esimerkiksi hidastunut yksiökauppa ja laskuun kääntyneet hinnat eivät myöskään kannusta myynteihin, vaikka kannattavuus olisikin heikentynyt hetkellisesti.
Sijoittajakysynnän yleinen hiipuminen tarkoittaa toisaalta vakavaraisille ja kasvuhakuisille toimijoille mahdollisuuksia ostaa asuntoja aiempaa kilpailukykyisempään hintaan. Myös korkojen nousulla on vaikutuksia vain osaan vuokranantajista. Kolmanneksella vastaajista korkojen nousu ei vaikuta omaan toimintaan, koska lainaa ei ole tai sitä on hyvin vähän.
”Helpotusta vuokranantajille tuo viime aikoina piristynyt vuokra-asuntojen kysyntä. Koko maan tasolla kesäsesonki oli vuokra-asuntojen markkinointiaikojen näkökulmasta vastaava kuin kesä 2019 ennen pandemiaa”, Rokkanen toteaa.
Epävarmuus kalvaa kuluttajien mieliä
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan heikkenivät selvästi syyskuussa elokuuhun ja varsinkin vuodentakaiseen verrattuna. Odotukset sekä kuluttajan omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat syyskuussa synkemmät kuin koskaan aiemmin.
Arviot myös oman ja Suomen talouden nykytilasta olivat hyvin heikot.
Kuluttajilla oli ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Ajankohtaa pidettiin huonoimpana koskaan ostoksille.
Arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vuoden kuluttua olivat mittaushistorian korkeimmat.
Syyskuussa kuluttajat pitivät omaa rahatilannettaan edelleen hyvänä. Kuva sekä yleisestä että omakohtaisesta työttömyydestä koheni neutraalille tasolle.
Asunnon ostoaikeet laantuivat alle keskimääräisen tason.
Niin omistusasujien kuin asuntosijoittajienkin taivaalle on ilmaantunut tummia pilviä. Poikkeuksellisen pitkä aurinkoinen ajanjakso on nyt jäänyt taakse, mutta asumisen perustarve ei poistu, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.
