Oma talous

Testamentin laatiminen yleistyy – tässä syyt

Hyviä syitä testamentin laatimiselle on monia.

Suomalaisten kiinnostus testamentin tekemistä kohtaan on jatkanut kasvuaan viimeisen vuoden aikana. Lähes joka viides eli 19 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, kun vuosi sitten testamentin oli laatinut 15 prosenttia. Tiedot selviävät koko väestön kattavasta tutkimuksesta, jonka Hyvä testamentti -kampanja teetti elokuussa 2022.

Suomalaisista 37 prosenttia on harkinnut testamentin tekemistä. Yli 55-vuotiaista 34 prosenttia on laatinut testamentin.

”Tietoisuus sekä testamentin laatimisen että testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta on selkeästi lisääntynyt Suomessa. Testamentin laatiminen on yleistymässä muuallakin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa noin puolet ihmisistä on laatinut testamentin”, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Miksi suomalaiset sitten laativat testamentin?

Tärkein syy testamentin tekemiselle tai harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen. Tämän mainitsi syyksi 67 prosenttia vastaajista, jotka ovat tehneet testamentin tai harkinneet sen tekemistä.

Muita syitä testamentin tekemiselle ovat halu muistaa itselle tärkeitä ihmisiä (28 % testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista), verosuunnittelun tekeminen perijöiden puolesta (21 %) ja omien arvojen mukaisen toiminnan edistäminen testamenttilahjoituksen avulla (10 %).

Omien arvojen mukainen testamenttaus korostuu 18-54-vuotiaiden keskuudessa.

”Perinnöillä ja lahjoituksilla on iso merkitys hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnalle. Testamenttaaminen järjestöille onkin yleistynyt viime vuosina”, Tornikoski kertoo.

Tutkimuksesta selvisi myös, että henkilöt, jotka eivät ole tehneet tai harkinneet testamentin tekemistä, kokevat syiksi, etteivät he ole kokeneet asian olevan ajankohtainen (39 %) tai että heidän perinnönjakonsa on selkeä ilman testamenttiakin (36 %).

Testamentin laatii yleisimmin juristi

70 prosenttia testamentin laatineista sanoo käyttäneensä juristin palveluita. Vastaavasti 27 prosenttia kertoo kirjanneensa viimeisen tahtonsa itse. 18–34-vuotiaat ovat käyttäneet vähiten juristin apua, sillä 52 prosenttia heistä on laatinut asiakirjan itse tai sen on tehnyt tuttava tai sukulainen (17 %).

Kymmenen prosenttia testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista on jo päättänyt laatia kaksi tai useamman asiakirjan elämänsä aikana.

”Mitä vain voi tapahtua elämässä, mikään ei ole itsestään selvää. Tärkeintä on, että testamentti on laadittu. Se ei ole lopullinen asiakirja, vaan sitä on mahdollista muuttaa esimerkiksi erilaisten elämäntilanteiden ja omien arvojen muuttumisen myötä”, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff.

Testamentti turvaa avopuolison aseman

Danske Bankin kyselytutkimuksesta selviää puolestaan, että avoliitossa olevista vain kahdeksan prosenttia ja uusperheissä asuvista 10 prosenttia on tehnyt testamentin.

Testamentti kannattaa kuitenkin laatia etenkin, jos oma tilanne eroaa perinteisestä ydinperhemallista.  

”Avoliitossa testamentti on henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema, koska lain mukaan puoliso ei saa kumppaniltaan mitään. Myös monimuotoisten perheiden ja uusperheellisten kannattaa miettiä testamentin määräykset erityisen tarkkaan, sillä vanhat lakimme eivät ota huomioon perinteisestä ydinperhemallista poikkeavia tilanteita”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.  

Testamentti kannattaa tehdä, vaikkei omistaisi valtavaa varallisuutta. 

Testamentilla voi ehkäistä perintöriitoja, joita voi syntyä myös rahallisesti vähemmän arvokkaista, tunnearvoiltaan arvokkaista esineistä. Testamentilla voi määrätä esimerkiksi suvussa kulkeneet tavarat haluamalleen henkilölle.  

Miten testamentti laaditaan?

Aviopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia. Avopuoliso ei myöskään peri koskaan ilman testamenttia, eikä avoleski saa lesken asumisoikeutta kotiin.  

Uusperheelliset tarvitsevat lähes poikkeuksetta testamentin ja avio- tai avoehdon. Lasten kannattaa periä oma vanhempansa testamentilla. 

Jos perillisiä ei ole, ilman testamenttia omaisuus menee valtiolle. Serkut eivät enää voi periä. 

Testamentti on määrämuotoinen juridinen asiakirja, eli se tulee tehdä laissa säädetyssä muodossa. Testamentin on oltava kirjallisesti tehty, ja sen tulee olla testamentin tekijän sekä kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa allekirjoittama.  

Laine-Tolonen muistuttaa, että testamentin ohella kannattaa hoitaa kuntoon myös muut asiakirjat, kuten avio- ja avoehto sekä edunvalvontavaltuutus. Hänen mukaansa tärkeä osa taloudellista mielenrauhaa on valmistautuminen elämän yllättäviin asioihin. Edunvalvontavaltuutuksella voi päättää, kuka hoitaa esimerkiksi pankkiasioita, jos itse ei siihen pysty sairauden, ikääntymisen, onnettomuuden tai muun syyn vuoksi.  

”On hyvä muistaa, etteivät edes oma puoliso tai lapset ole automaattisesti oikeutettuja maksamaan laskuja tililtä tai määräämään omaisuudesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Valtuutusta voi myöhemmin muuttaa ja se otetaan käyttöön vasta, kun et itse pysty päättämään asioistasi”, Laine-Tolonen sanoo.   

1 kommentti
  • Vesa Juvonen sanoo:

    ”Aviopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia. ”

    ??????

  • Ylös
    >