Hallituksen kaavailema uusi veroporkkana saa ruusuja ja risuja.
Valtiovarainministeriö esittää nyt uutta verokannustinta, joka täydentäisi suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa. Yhdistelmävähennys koostuisi tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä sekä menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.
Lisävähennykset koskisivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- tai ostopalvelumenoja. Kyseessä olisi yrityksille uusi yleinen verotuki, joka ei olisi EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea.
Lakiehdotuksessa uusi verotuki tarjoaa elinkeinonharjoittajille mahdollisuuden tehdä tuloistaan 50 prosentin yleisen lisävähennyksen tutkimus ja tuotekehitystoimintaansa liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen osalta sekä 35 prosentin lisävähennyksen edellisen vuoden kyseiset menot ylittävältä osalta, huomioiden kuitenkin enintään 50 prosentin menolisäyksen edellisvuoteen verrattuna.
Yleiselle lisävähennykselle asetettaisiin vuositasolla 5000 euron alaraja, ja molempien lisävähennysten enimmäismäärä olisi 500 000 euroa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla pitää pysyvän t&k-verohuojennusmallin käyttöönottoa kannatettavana toimena.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan viimeaikainen kansainvälinen tutkimus tarjoaa t&k-verotukien kannustinvaikutuksista vahvaa näyttöä.
”T&k-verotuet ovat suorien tukien lisäksi innovaatiopolitiikan tärkeimpiä välineitä, joilla voidaan oikein kohdennettuna edistää tuottavuuskasvua ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä”, Koski toteaa.
Kosken mukaan vieläkin tehokkaamman veroinstrumentista olisi voinut saada kohdentamalla ylimääräisen vähennyksen pelkästään pk-yrityksille. Taloustieteellinen kirjallisuus viittaa siihen, että suurten yritysten innovaatiotoiminnan kannusteet kannattaisi verotukien sijaan keskittää suoriin, tarkasti kohdennettuihin tutkimus- ja tuotekehitystukiin.
Kosken mukaan taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa myös näyttöä siitä, että verohyvitys lisää yritysten t&k-panostuksia ja että t&k-verotukien kannustinvaikutus on suurempi verohyvitystä käyttäneiden pk-yritysten kohdalla.
”Tappiollisen yritystoiminnan tukeminen ei pääsääntöisesti ole järkevää, mutta nuorille, pienille innovatiivisille yrityksille kohdennettu verohyvitys olisi todennäköisesti tehostanut instrumentin toimintaa. Suomalaiset yritykset skaalautuvat verrattain hitaasti ja lisävähennyksen lukeminen tappioihin ei välttämättä toimi riittävänä kannustimena aloittaville yrityksille, joiden tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta.”
Erikoiskaupan liitto Etu kannattaa hallituksen esitystä, mutta esittää siihen korjausta.
Etu ry näkee, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuet ovat yhä tärkeämmässä roolissa nykyisessä tilanteessa, jossa yritystoimintaan kohdistuu hallitsemattomia uhkia. Etu ry:n antaman lausunnon mukaan hallituksen esitys ei kuitenkaan ole ongelmaton. Esitetty lisävähennyksen alaraja on monelle pienelle kehitysvaiheessa olevalle erikoiskaupan yritykselle liian korkea. Erikoiskaupan liitto esittääkin alarajan poistoa.
Tästä muutoksesta ei olisi valtion talouden kannalta merkitystä.
”Lisävähennyksen alarajan poistamisen vaikutukset valtiontalouteen jäisivät pieniksi. Yksittäiselle yritykselle se kuitenkin madaltaisi merkittävästi kynnystä kehittää toimintaansa. Tarvitsemme lisää kasvua hakevia kaupan alan yrityksiä”, sanoo Erikoiskaupan liiton johtaja Jukka Ropponen.
Erikoiskaupan liiton mielestä tutkimus- ja kehittämistoimintaan kannustaminen parantaa yritysten mahdollisuuksia panostaa uusiin innovaatioihin, työpaikkojen lisääntymiseen ja talouskasvuun. Erikoiskaupassa asiakastottumusten muutos, digitalisaatio ja verkkokaupan kehitys ovat haasteita, joihin alan yritykset voivat vastata vain kehittämällä toimintaansa.
