Sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa että Suomessa kohonnut inflaatio herättää nyt laajoissa piireissä huolta ja keskustelua.
Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 7,8 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 prosenttia. Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 8,9 prosenttia. Kesäkuussa se oli 8,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 8,0 prosenttia.
Handelsbanken arvioi markkinakatsauksessaan, että euroalueella on riski sille, että energiahinnat yhä nousevat talven aikana huomattavasti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu niin sähkön kuin kaasun
hintaan. Myös energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on voimistunut monissa euroalueen talouksissa korkeisiin lukemiin.
12 suomalaista taloustieteilijää kertoi Helsingin Sanomille elokuun lopulla näkemyksensä siitä, millaisilla kansallisilla päätöksillä poikkeuksellisen voimakkaaksi kiihtynyttä inflaatiota voitaisiin taltuttaa.
Taloustieteilijät näkevät inflaation taustalla reaalitalouden syitä
Esimerkiksi Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola ohjeistaa, että nyt tulisi välttää sellaista politiikkaa, joka kokonaiskysyntää lisäämällä nostaisi muitakin hintoja, esimerkiksi tuloverotuksen keventämistä.
Myös Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen korostaa reaalitalouden kokonaiskysynnän merkitystä. Lisäksi hän kiinnittää huomiota reaalitalouden tarjontatekijöihin.
”Inflaatiota voi hillitä pienentämällä kokonaiskysyntää tai kasvattamalla kokonaistarjontaa. Kysyntää voi pienentää kiristämällä finanssipolitiikkaa eli esimerkiksi leikkaamalla julkisia menoja. Tarjontaa voi yrittää kasvattaa uudistuksilla, jotka helpottavat uusien työntekijöiden palkkaamista, esimerkkinä vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen”, Määttänen toteaa.
Samoilla linjoilla on Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen. Hänen mukaansa kysyntää elvyttävä kansallinen talouspolitiikka ei ole ainakaan yksin optimaalisin keino inflaation hillintään ja ostovoiman turvaamiseen.
”Yhdysvallat on hyvä, joskaan ei ainoa, esimerkki tästä: valtaisa kysyntäelvytys tilanteessa, jossa tarjontapuoli on vaikeuksissa. Tuloksena merkittävästi kiihtynyt inflaatio ja huimasti kiristyneet työmarkkinat”, Vilmunen toteaa.
Useat Helsingin Sanomien haastattelemat talousasiantuntijat näyttävät painottavat reaalitalouden tekijöitä: kokonaiskysyntää ja kokonaistarjontaa inflaation hallinnassa.
Wahlroos: Suomen talouspolitiikalla ei voida vaikuttaa inflaatioon
Finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ihmettelee taloustieteilijöiden inflaationäkemyksiä.
”Monet eturivin ekonomistimme näyttävät unohtaneen, että Suomella ei enää ole omaa valuuttaa”, Wahlroos toteaa Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan.
Inflaatio on rahan arvon heikkenemistä. Koska kaikilla euromailla on sama valuutta, on kaikilla euromailla myös määritelmällisesti sama inflaatio, Wahlroos päättelee.
”Suomen kuluttajahintaindeksillä mitatun inflaation vertaaminen esimerkiksi Hollannin inflaatioon on siksi yhtä tyhjänpäiväistä kuin Turun inflaation vertaaminen Vaasan inflaatioon. Pienet erot maiden ja alueiden kuluttajahintaindeksin muutoksissa eivät kerro erilaisesta inflaatiotahdista. Ne ovat vain indeksien rakenteesta tai kilpailun puutteesta johtuvia hetkellisiä mittausvirheitä”, Wahlroos toteaa.
Wahlroosin mukaan maailman suurimmalla yhteisvaluutta-alueella Yhdysvalloissa eri osavaltioiden kuluttajahintojen kehitykseen ei kiinnitetä huomiota, eikä kukaan kutsu sitä inflaatioksi.
”Inflaatio on dollarin ostovoiman heikkenemistä, ja se on tietenkin täsmälleen yhtä suuri itä- ja länsirannikolla. Siksi Yhdysvalloissa ei myöskään kysytä osavaltioiden inflaationvastaisten toimien perään.”
Rahan kysyntä riippuu talouden aktiviteetista eli siitä, kuinka paljon sitä tarvitaan vaihdantaan. Rahan tarjonnasta euroalueella puolestaan päättää keskuspankki EKP. Se voi vaikuttaa rahan tarjontaan joko vaikuttamalla korkotasoon tai ostamalla tai myymällä arvopapereita.
Wahlroosin mielestä vain keskuspankki voi vaikuttaa inflaatioon säätelemällä rahan tarjontaa. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Hinta-palkkakierre ei globaalissa taloudessa ole mahdollinen
Paljon puhutaan inflaation yhteydessä palkkaratkaisujen merkityksestä. Ajatuksena on, että maltillisilla palkkaratkaisuilla voidaan pitää kansallinen inflaatio kurissa ja estää vaarallinen palkka-hinta -kierre.
Wahlroos tyrmää tämänkin ajatuksen.
”Edes työmarkkinaratkaisut eivät vaikuta inflaatioon”, hän toteaa.
Yhteisvaluutan oloissa palkkaratkaisut vaikuttavat suomalaisyritysten kilpailukykyyn, työpaikkojen syntyyn ja talouskasvuun. Sen sijaan mitään hintojen ja palkkojen spiraalia ei euron ja globalisoidun talouden oloissa voi syntyä, Wahlroos painottaa.
”Suomen talouspolitiikasta vastaaville poliitikoille tämä on hyvä uutinen: he voivat lopettaa inflaatiosta huolehtimisen. Siitä vastuun kantaa yksinomaisesti Euroopan keskuspankki.”
Täytyy sanoa, että tällä kertaa Nalle osui asian ytimeen.
No niin Eurojunassa mennään,pulinat pois.Nalle sen sanoi.