Vuosien 1982-2001 välisenä aikana kaikki armeijan käyneet joutuivat niin sanottuun palikkatestiin. Testien tuloksena saatuja älykkyysosamääriä voidaan verrata sijoituksiin, ja silloin saadaan kattavat datasetit älykkyyden merkityksen arvioimiseksi.
”Älykkyyden merkityksestä sijoitusmenestykseen ei yleisesti ottaen tiedetä kovinkaan paljoa”, kertoo Aalto-yliopiston akatemianprofessori Matti Keloharju. Suomen uniikki datasetti on siis merkityksellinen.
Keloharju tietää mistä puhuu. Keloharju on yksi Euroopan johtavista taloustieteilijöistä ja maailmanlaajuisesti tunnettu rahoitustutkija.
Keloharju on myös maailman ensimmäisiä tutkijoita, joka on perehtynyt älykkyyden merkitykseen sijoitustoiminnassa.
”Ruotsissa on ja Virossa on replikoitu julkaisemiani tutkimuksia ja niistä on saatu pitkälti samanlaisia tuloksia. Voidaan siis olettaa, että kyseessä on yleispäteviä löydöksiä”, Keloharju toteaa.
Älykäs sijoittaja valitsee osakkeet
Älykkäiden henkilöiden sijoitusmenestys selittyy useammalla eri tavatta. Yksi näistä on, että älykäs valitsee omaisuusluokakseen osakkeet. Keloharju selittää asian näin: ”Osakkeisiin sisältyy pitkällä aikavälillä suhteellisen korkea riskipreemio ja fiksut huomaavat tämän parhaiten.”
Älykäs sijoittaa osakkeisiin. IQ-score – akselista nähdään, että älykkäät sijoittajat sijoittavat suuremmissa määrin osakkeisiin. Net Worth –akselista nähdään, että myös varallisuuden määrä korreloi osakesijoittamisen kanssa. Korkeampi älykkyysosamäärä nostaa kuitenkin osakkeisiin sijoittamisen todennäköisyyttä omaisuuden määrästä riippumatta.
Kääntäen ihmisten ymmärtämättömyys on niin merkittävä tekijä osakemarkkinoihin osallistumisessa, että se estää suuren määrän omaisuutta siirtymästä osakemarkkinoille. Suomessakin kymmeniä miljardeja euroja voisi siirtää tuottavampiin kohteisiin, kun pankkitileillä makaa tuottamattomassa muodossa noin 85 miljardin euroinen säästöpotti.
Älykäs sijoittaja tekee menestyviä sijoituksia
”Älykäs henkilö pärjää paremmin niin osakevalinnassaan kuin markkinoiden ajoittamisessakin”, Keloharju kertoo.
Älykkäät sijoittivat teknologiaosakkaisiin pitkin 90-lukua. Vähemmän älykkäät tulivat voimalla mukaan vuosituhannen vaihteen lähestyessä, ja siinä vaiheessa älykkäiden kiinnostus teknologiaosakkeisiin alkoi hiipua. Sitten romahti. Älykkäät pääsivät pidempään nousuun ja kärsivät vähemmän laskusta, eli he ajoittivat markkinat keskimääräistä paremmin.
Toinen asia, joka korreloi korkean älykkyysosamäärän kanssa on ylivoimainen analysointikyky ja älykäs sijoittaja tekee paremman osakevalinnan.
Yksityishenkilöiden salkut ovat Matti Keloharjun mukaan pääsääntöisesti huonosti hajautettuja: ”Keskimääräisellä sijoittajalla on ainoastaan kaksi tai kolme osaketta salkussaan, joten onnistuneiden ostojen merkitys korostuu”.
Keloharjun mukaan osakevalinnan vaikutus korostuu lyhyellä aikavälillä ja selityksiä voi olla muitakin kuin analysointikyky.
”Älykäs voi päästä parempiin piireihin tai parempaan asemaan ja on siten paremmin informoitu.”
Älykkään sijoittajan kolme tapaa välttää virheitä
Yksi syy älykkään sijoittajan menestykseen on akatemianprofessori Keloharjun mukaan kyky välttää yleisesti tehtyjä sijoitusvirheitä hajauttamiseen, verotukseen ja sijoittamisen kuluihin liittyen.
1. Hajauttaminen. Matti Keloharju kertoo, että älykkään ihmisen salkku on keskimääräistä paremmin hajautettu. ”Tästä on selvää näyttöä”, Keloharju toteaa. Hajautus voi olla toteutettu, joko suoraan ostamalla useampia osakkeita, tai sitten epäsuorasti sijoittamilla hyvin hajautettuihin sijoitustuotteisiin.
2. Verotus. Keloharjun mukaan älykkään sijoittajan viisas verokäyttäytyminen voi johtua kahdesta syystä. Ensinnäkin älykäs henkilö ymmärtää, että realisoimalla tappioita vuoden lopussa voidaan päästä verotuksellisesti järkevämpään lopputulokseen. Toisekseen tappioiden realisoiminen aiheuttaa monille henkistä tuskaa. ”Älykkäillä henkilöillä voi olla paremmat työkalut päästä näiden tunteiden yli”, Keloharju summaa.
3. Kulut. Keloharjun mukaan älykäs sijoittaja valitsee rahastojen puolella sen edullisemman vaihtoehdon. Isoin merkitys tulee siitä, minkälaisen rahaston sijoittaja valitsee. Älykäs sijoittaja rakentaa pääomaluokkien välisen allokaationsa ennemmin itse. Hän siis ostaa erikseen korkopuolen rahaston ja erikseen osakepuolen rahaston yhdistelmärahaston sijaan. ”Tämä on kuluiltaan selvästi edullisempi vaihtoehto yhdistelmärahastoon tai rahastojen rahastoon verrattuna”, Keloharju kertoo.
Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin marraskuussa 2017.
