Suomessa on viimeistään nyt – ehkä hieman yllättäen – kuopattu koronakriisin aikana syntynyt trendi keskustasta ulospäin suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Sen sijaan suurimpiin kaupunkeihin on kasvanut pitkästä aikaa keskustabuumi, kertoo Oikotie Asunnot tiedotteessaan.
Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginosien vetovoimavertailu näkyy Oikotien omistusasuntohaun suosituimmista hauista. Vetovoimavertailu kertoo, mistä kaupunginosista haetaan omistusasuntoja eniten. Vertailu ei kerro, mistä asunnot ostetaan, vaan mistä asunnot haluttaisiin ostaa.
Oikotien tiedotteen mukaan esimerkiksi pääkaupungin 10 vetovoimaisimmasta omistusasumisen kaupunginosasta kuusi sijaitsee keskustassa ja lisäksi Kallio kantakaupungissa.
Muista suurimmista kaupungeista eritoten Espoossa, Oulussa ja Turussa halutaan nyt asua keskustassa.
Selkeä poikkeus sen sijaan on Tampere, jossa omistusasumisen vetovoima jakautuu todella laveasti; pohjoiseen maaseudulle, raitiotien varrelle ja keskustaan.
”Trendi on selkeä. Koronakriisin vaikutukset synnyttivät normaalista poikkeavan suuntauksen poispäin keskustoista, eikä sen trendin kääntyminen ole yllätys, mutta tämänhetkinen keskustavillitys on suorastaan buumi”, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen kertoo.
Leinosen mukaan keskustabuumi on vähän yllättävää. ”Etenkin kun suunta on kääntynyt sittenkin varsin nopeasti”, hän pohtii.
Suomessa on omistusasuntojen suhteen ollut noin vuoden 2020 lopusta alkaen myyjän markkinat. Lainakorot olivat matalat, ihmiset muuttivat aktiivisesti ja uudisrakentaminen oli vähäisempää kuin tällä hetkellä.
”Nyt suunta on kohti ostajan markkinoita. Keskustabuumin iso osasyy on koronakriisin taittuminen, sillä etätyöt vähenevät ja arki on kaikkinensa palannut lähelle vanhaa normaalia. Mutta keskustabuumi lienee myös osa suuntaa kohti ostajan markkinoita. Hinnat ovat laskussa, mutta keskusta-asuntojen arvo säilyy pitkällä aikavälillä vakaimmin”, Leinonen arvioi.
Taka-Töölö on yhä kadoksissa
Helsingissä omistusasumisen kärkisuosio kohdistuu tällä hetkellä vahvasti keskustaan. Pääkaupungin kolme halutuinta kaupunginosaa ovat Etu-Töölö, Kruununhaka ja Ullanlinna.
Helsingissä omistusasumisen yllättävä romahtaja on Taka-Töölö. Etu-Töölö on Suomen halutuin asuinpaikka, ja Taka-Töölökin lukeutui aiemmin vakaasti Helsingin 10 halutuimman kaupunginosan joukkoon. Nyt Taka-Töölö on ollut jo puoli vuotta kärkikymmenikön ulkopuolella.
”Viime vuonna Taka-Töölö oli kuudenneksi halutuin kaupunginosa Helsingissä. Nyt se ei noussut kärkikymmenikköön keskustabuumista huolimatta”, Leinonen kertoo.
Taka-Töölön suosion romahduksen syynä voivat olla esimerkiksi hintataso ja alueella tehdyt mittavat tietyöt. Etenkin iso ero Etu-Töölön ja Taka-Töölön välillä on Leinosen mukaan yllättävää.
Helsingissä trendin muuttuminen keskustan kiinnostavuuteen näkyy eniten Ullanlinnassa. Viime vuonna Ullanlinna oli Helsingin yhdeksänneksi suosituin kaupunginosa, nyt se on kolmanneksi suosituin.
Vantaallakin muutoksia kaupunginosien kärkikymmenikössä
Vantaa ja Espoo ovat suomalaisittain epätyypillisiä kaupunkeja, sillä niillä ei ole selkeää keskustaa. Vantaa on perinteisesti asutuksen ja hallinnon osalta kaksinapainen, Tikkurila ja Myyrmäki ovat keskeisimmät keskittymät.
Nyt ainakin omistusasumisessa vetovoiman osalta Kivistö on noussut haastamaan asetelmaa.
”Myyrmäki on jäänyt vetovoimassa Kivistön taakse. Kivistö oli koko viime vuoden otannalla halutumpi asuinpaikka ja myös tänä vuonna Kivistö on toistaiseksi edellä. Nykyisenlainen Kivistö on verrattain uusi asuinalue, sillä se on kehittynyt vahvasti tällä 20 viime vuoden aikana. Nyt näyttää, että se voi olla nousemassa Vantaan kolmanneksi navaksi”, Leinonen sanoo.
Vantaalla äkillinen poikkeama on myös Hakunilan ilmestyminen halutuimpien kaupunginosien kärkikymmenikköön. Hakunila on yksi Vantaan suuralueista, mutta se on kärsinyt vetovoiman puutteesta. Se ei yltänyt halutuimpien kärkikymmenikköön viime vuonna eikö tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Mutta heinä–syyskuussa Hakunila oli omistusasumisessa Vantaan seitsemänneksi vetovoimaisin kaupunginosa.
Oulussa kantakaupunki jyrää
Myös Oulussa kärkikiinnostus kohdistuu keskustaan. Tuira on kaupungin selkeästi vetovoimaisin kaupunginosa – oli sitä koko viime vuoden ja on ollut sitä koko tämän vuoden.
Tuira sijaitsee keskustan kyljessä. Vetovoimaisimpien kaupunginosien sijat 2–4 ovat Oulussa keskustaa.
”Oulu eroaa tällä hetkellä muista suurimmista kaupungeista siten, että suurta vetovoimaa ei juurikaan ole kantakaupungin tai kaupunkialueen ulkopuolella. Se on sikäli yllättävää, että Oulussa keskusta-alue on kaupungin kokoon suhteutettuna pieni ja toisaalta Oulun on maantieteellisesti kasvanut edellisten 10 vuoden aikana suurista kaupungeista eniten”, Leinonen kertoo.
Turku tempautui korona-ajan keskustoista ulkonevaan omistusasumistrendiin myöhemmin kuin muut Suomen isoimmat kaupungit. Ehkä siitä johtuen kaupungissa kaupunginosien suurin suosio jakautuu nyt kahtia. Kärkisuosio kohdistuu keskustaan, mutta kärjen takana on alueita muualta.
”Turussa omistusasumisen vetovoima keskittyy perinteisesti varsin voimakkaasti keskustaan ja sen liepeille. Ehkä siksi keskusta piti Turussa pintansa myös koronakriisin aikana. Nyt vetovoimaisimpien kaupunginosien kärkinelikko on keskustaa, mutta toisaalta kärkikymmenikössä ovat kantakaupungin ulkopuolelta Varissuo, Nummi sekä Vasaramäki ja kaupunkialueen ulkopuolelta Yli-Maaria, Paattinen sekä Ruissalo”, Leinonen listaa.
Tampere on erikoinen poikkeus
Maan kolmanneksi suurin kaupunki Tampere on poikkeus keskustabuumissa. Tampereella suurimman huomion omistusasumisessa kerää tällä hetkellä maaseutu, eritoten Pohjois-Tampere.
Tampereen kiinnostavimmaksi kaupunginosaksi on noussut Velaatta ja kolmanneksi kiinnostavimmaksi Saarlahti. Niiden välissä toiseksi kiinnostavimmaksi yltää niin ikään varsin kaukana keskustasta sijaitseva Hervanta.
Ilmiö ei ole Tampereella uusi, sillä huhti–kesäkuussa kaupungin halutuin kaupunginosa oli myös Pohjois-Tampereella sijaitseva Kämmenniemi. Nyttemmin Kämmenniemi on pudonnut kärkikymmeniköstä.
”Tampereen erikoisuus on ollut viime vuosina se, että kaupunki on maan suurin muuttovoittaja, mutta samalla se on ollut muuttotappiollinen naapurikuntiensa suuntaan. Se voi selittää kaupunkialueen ulkopuolisten kaupunginosien isoa suosiota. Virta niihin on poispäin keskustasta, mutta kuitenkin Tampereen sisällä”, Leinonen kommentoi.
Leinosen mukaan Tampere poikkeaa sitenkin muista Suomen kaupungeista, että vuosi sitten valmistunut raitiotie ohjaa siellä ihmisten kiinnostusta paljon.
”Tällä hetkellä suosio jakautuu todella laveasti; pohjoiseen maaseudulle, raitiotien varrelle ja keskustaankin.”
Laitakaupungilla sijaitseva, mutta raitiotien reitille kuuluva Hervanta on ollut Tampereen omistusasumisen halutuimpia kaupunginosia jo yli vuoden.
Maalämpö kiinnostaa asunnonvaihtajia
Sähkön hinta vaikuttaa jo selkeästi suomalaisten asuntokauppaan. ”Maalämpö” oli heinä–syyskuussa Oikotien omistusasuntohaun toiseksi käytetyin hakusana. Huhti–kesäkuussa se oli kuudenneksi käytetyin hakusana.
Aiemmin lämmitys- tai energiaratkaisut eivät ole nousseet näin keskeisiksi seikoiksi ihmisten asuntohauissa.
Käytetyin hakusana on ”autotalli”, joka oli käytetyin myös huhti–kesäkuussa. Kolmanneksi suosituin on ”keskusta”. Kokonaisuutena 10 käytetyintä hakusanaa olivat huhti–kesäkuussa autotalli, maalämpö, keskusta, loft, hirsi, uima-allas, Kouvola, ranta, Helsinki ja takka.
Suurimpien kaupunkien suosituimmat kaupunginosat
Oikotie seuraa kuuden suurimman kaupungin kaupunginosien vetovoimaa kolmen kuukauden välein. Koronakriisi on tuonut uusia ilmiöitä suomalaiseen kaupunkiasumiseen ja aiheuttaa vaikutuksia vielä tulevaisuudessakin. Suurimpien kaupunkien suosituimpien – eli maan suosituimpien – kaupunginosien vetovoiman seuraaminen on tapa jäsentää kaupunkiasumisen trendejä.
Alla ovat vuoden 2022 viimeisimmän neljänneksen rankingit. Rinnalla ovat myös edellisten neljännesten listat. Listat ovat Oikotiellä tehdyistä omistusasuntohauista.
Helsingin halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- Etu-Töölö
- Kruununhaka
- Ullanlinna, läntinen
- Vattuniemi (osa Lauttasaarta)
- Ullanlinna, itäinen
- Vanha Munkkiniemi
- Kaartinkaupunki
- Kallio
- Myllykallio (osa Lauttasaarta)
- Punavuori
Helsingin halutuimmat kaupunginosat 1.4.–30.6.22
- Etu-Töölö
- Kulosaari
- Ullanlinna, itäinen
- Myllykallio (osa Lauttasaarta)
- Kruununhaka
- Katajanokka
- Kallio
- Ullanlinna, läntinen
- Kotkavuori (osa Lauttasaarta)
- Vanha Munkkiniemi
Espoon halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- Tapiola
- Leppävaara
- Matinkylä
- Olari
- Haukilahti
- Westend
- Niittykumpu
- Laaksolahti
- Espoonlahti
- Saunalahti
Espoon halutuimmat kaupunginosat 1.4.–30.6.22
- Tapiola
- Westend
- Leppävaara
- Olari
- Matinkylä
- Haukilahti
- Laaksolahti
- Mankkaa
- Saunalahti
- Espoonlahti
Tampereen halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- Velaatta
- Hervanta
- Saarlahti
- Pyynikinrinne
- Lapinniemi
- Tahmela
- Kaleva
- Multisilta
- Kyttälä
- Pyynikki
Tampereen halutuimmat kaupunginosat 1.4.–30.6.22
- Kämmenniemi
- Ylä-Pispala
- Hervanta
- Pyynikki
- Kyttälä
- Tahmela
- Pyynikinrinne
- Kaleva
- Nalkala
- Naistenlahti
Vantaan halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- Tikkurila
- Kivistö
- Myyrmäki
- Martinlaakso
- Ylästö
- Korso
- Hakunila
- Kaivoksela
- Hiekkaharju
- Pähkinärinne
Vantaan halutuimmat kaupunginosat 1.4.–30.6.22
- Tikkurila
- Myyrmäki
- Ylästö
- Kivistö
- Martinlaakso
- Korso
- Kartanonkoski
- Hiekkaharju
- Kaivoksela
- Rajakylä
Oulun halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- Tuira
- Keskusta
- Pokkinen
- Vaara
- Kaukovainio
- Höyhtyä
- Toppilansalmi
- Toppila
- Karjasilta
- Raksila
Oulun halutuimmat kaupunginosat 1.4.–31.6.22
- Tuira
- Haukipudas
- Toppilansalmi
- Keskusta
- Välivainio
- Vaara
- Höyhtyä
- Toppila
- Karjasilta
- Pokkinen
Turun halutuimmat kaupunginosat 1.7.–30.9.22
- VII kaupunginosa (keskusta)
- VI kaupunginosa (keskusta)
- VII kaupunginosa
- Vanhakaupunki
- Vasaramäki
- Yli-Maaria
- Paattinen
- Ruissalo
- Nummi
- Varissuo
Turun halutuimmat kaupunginosat 1.4.–30.6.22
- VI kaupunginosa (keskusta)
- VI kaupunginosa
- VII kaupunginosa (keskusta)
- VII kaupunginosa
- Ruissalo
- Nummi
- Vasaramäki
- Telakkaranta
- Uittamo
- Piipanoja
