Kokenut ekonomisti Vesa Vihriälä puolustaa voimakkaasti EKP:n tiukentuvaa rahapolitiikkaa.
Stagflaatio on makrotalouden kirosana ja pahin painajainen heti hyperinflaation ja syvän laman jälkeen. Se tarkoittaa talouden tilannetta, jossa on yhtäaikaisesti korkeaa inflaatio, talouskasvun pysähtyminen ja työttömyyden kasvu.
Talouskasvun pysähtyminen yhdessä korkean inflaation kanssa nakertavat tehokkaasti kansalaisten hyvinvointia. Jo nyt kotitalouksien reaaliansiot ovat romahtaneet nopeammin kuin vuosiin. Työttömyysaste on vielä pitkän nousukauden jälkeen kohtuullisen alhainen, mutta näkymät eivät työllisyydenkään suhteen ole valoisat.
Ekonomisti ja eläkkeellä oleva entinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi blogissaan, että Euroopan talous on jo stagflaatiotilanteessa. Inflaatio on nopeasti kiihtynyt samalla kun tuotannon kasvu on hiipunut ja luultavasti kääntymässä ainakin jonkinasteiseksi supistumiseksi, taantumaksi.
Vihriälän mukaan stagflaation välitön laukaisija on Venäjän toimien aiheuttama energian tarjonnan supistuminen ja hintojen nousu. Taustalla on hänen mukaansa myös pandemian seurauksena syntyneet tarjontapullonkaulat yhdistyneenä voimakkaaseen finanssi- ja rahapolitiikan elvytykseen.
Vihriälän mukaan stagflaatio on lähtökohtaisesti vaikeasti hallittava tilanne.
”Kokonaiskysynnän säätelyllä – tehtiinpä sitä rahapolitiikalla tai finanssipolitiikalla – ei yhtä aikaa voida sekä hillitä inflaatiota että tukea kasvua. Paras tapa toimia olisi helpottaa juurisyitä, energian hinnan nousua ja yleensä tarjonnan pullonkauloja. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty ja parhaimmillaankin toimii hitaasti”, Vihriälä toteaa.
Mikä on viisas raha- ja finanssipolitiikan vastaus Euroopan vaikeaan talousongelmaan?
Konkariekonomistin mielestä inflaatiokehitys vaatii rahapolitiikan kiristämistä – eli sitä linjaa, mitä keskuspankki nyt harjoittaa ja mitä esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (Sd.) on kritisoinut.
Pääministeri jakoi sunnuntaina Twitter-tilillään Suomen Kuvalehden blogikirjoituksen, jossa poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen kritisoi keskuspankkien toimintaa. Ronkaisen mielestä keskuspankkien reaktio korkeaan inflaatioon korkoja nostamalla voi pahentaa taantumaa ja johtaa jopa finanssikriisiin.
Inflaatio on Vihriälän mukaan noussut jo pitkäksi aikaa EKP:n inflaatiotavoitteen yläpuolelle.
”Kuluttajahintainflaatio on kokonaisuudessaan noussut euroalueella 10 prosentin tasolle. Selvästi eksogeenisista syistä aiheutuneiden energian ja eräiden muiden hintojen vaikutuksesta puhdistettu ns. pohjainflaatio on noussut yli viisi prosenttia. Eri tavoin mitatut inflaatio-odotukset ovat nousseet selvästi yli kahden prosentin tasolle. Inflaatio näyttää nousevan vuosien ajaksi tasolle, joka on selvästi asetettua inflaatiotavoitetta korkeampi.”
Vihriälän mukaan korkea inflaatio on pidemmän ajan talouskehityksen kannalta hyvin ongelmallista, koska korkea inflaatio pakottaa inflaation huomioon ottamiseen kaikissa talouspäätöksissä, joita se vääristää.
Vielä hankalampi asia on Vihriälän mukaan se, että nopea inflaatiovauhti on myös tyypillisesti vaihteleva ja siihen sisältyy riski ajautumisesta jatkuvasti kiihtyvän inflaation kierteeseen, kun sekä yritykset hinnoittelupäätöksissään että työntekijät palkkavaatimuksissaan ottavat huomioon odotetun inflaation vaikutuksen.
”Korkean ja vaihtelevan inflaation olosuhteet ovat myrkkyä vakaalle ja nopealle reaalikasvulle. Tämän vuoksi prosessi on jossain vaiheessa katkaistava”, ekonomisti vaati.
EKP ja muut keskeiset keskuspankit ovat päätyneet vallitsevassa tilanteessa rahapolitiikan nopeaan kiristämiseen – ja ne ovat myös ilmaisseet valmiutensa jatkaa kiristämistä tarpeen mukaan. Nopean toiminnan perusteluna on pyrkimys vaikuttaa inflaatio-odotuksiin ja sitä kautta inflaatioon.
Inflaatio-odotusten katkaiseminen on Vihriälän mukaan tärkeä päämäärä.
”Jos taloustoimijoille syntyy käsitys, että keskuspankki tulee tarpeen vaatiessa kiristämään politiikkaa niin, että inflaatio asettuu muutaman vuoden horisontilla 2 % tienoille, hinnoittelu- ja palkanmuodostuspäätökset ovat tämän mukaisia. Inflaatio-odotusten ”ankkuroituminen” inflaatiotavoitteen mukaiseksi hillitsee tulevaa inflaatiota.”
Keskuspankin inflaation taltuttamislinjan on oltava uskottava, muutoin inflaatio-odotusten katkaiseminen ei onnistu.
”Mitä uskottavampi linja on, sitä pienemmällä politiikan kiristämisellä itse asiassa päästään ja sitä pienemmiksi kiristämisestä aiheutuvat tuotannonmenetykset muodostuvat”, Vihriälä toteaa.
Vihriälä pitää toteutettuja korkojen nostoa hyvänä juuri tästä syystä. Hänen mukaansa se merkitsee todennäköisesti heikompaa lähiaikojen kasvua kuin ilman korotuksia tapahtuisi, mutta näin vähennetään riskiä isommasta ja pysyvämpiä vahinkoja aiheuttavasta taantumasta, kun valloilleen päässyt inflaatio on pakko tukahduttaa.
Vihriälä myöntää, että korkojen noston vaikutus on epävarmaa tilanteen ollessa usealla tavalla poikkeuksellinen. Ei voida täysin sulkea sitä, että talous on syöksymässä pahaan taantumaan jo ilman uusia koronnostoja.
”EKP näyttää tämän hyvin tiedostavan, koska se painottaa sitovansa tulevat korkopäätökset kertyvään dataan”, Vihriälä toteaa.
