Indikaattorit

Ennuste: Sitkeä inflaatio ajaa pohjoismaat taantumaan ja syö kotitalouksien ostovoimaa

Korkeaksi noussut inflaatio vei keskuspankeilta tärkeän korkotyökalun, arvioi Danske Bank.

Danske Bank ennustaa Nordic Outlook -katsauksessaan, että Ruotsin bruttokansantuote supistuu ensi vuonna 1,2 prosenttia. Tanskassa talous supistuisi 0,6 prosenttia ja Suomessa 0,2 prosenttia.

Pohjoismaiden valopilkku on Norja. Siellä nousseet öljyn ja kaasun hinnat ovat tukeneet bruttokansantuotetta. Globaali kasvun hidastuminen näkyy kuitenkin myös Norjassa, jonka talouskasvun Danske Bank uskoo hidastuvan ensi vuonna 0,9 prosenttiin.

Kuten muutkin länsimaat pohjoismaat ovat pystyneet tukemaan talouskasvua esimerkiksi koronakriisissä kevyen rahapolitiikan turvin. Nyt korkean inflaation maailmassa tilanne on keskuspankin kannalta huomattavasti vaikeampi.

”Taantumaa ennustetaan epätavanomaisissa oloissa, koska häämöttävää taantumaa voi yleensä torjua keventämällä rahapolitiikkaa. Tällä kertaa inflaatio on niin korkea, että tämä ei ole keskuspankeille vaihtoehto”, Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Olsenin mukaan pohjoismaiden taloudellinen toimeliaisuus ja työllisyysaste painuvat hienoisen ylikuumenemisen jälkeen kestävämmälle tasolla, mutta riski heikommasta kehityksestä on ilmeinen.

Suomessa asuntojen hinnat laskevat vähemmän kuin muissa pohjoismaissa

Danske Bank ennustaa asuntojen halpenevan Pohjoismaissa. Suurta muutosta ei kuitenkaan povata. Ruotsalaiset asunnot ovat halventuneet tänä vuonna kuusi prosenttia vuoden alusta mitattuna. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat laskeneet yhdeksän prosenttia ja Malmössä kahdeksan prosenttia.

”Korkojen nousu näkyy nyt asuntojen hinnoissa. Vaikka Ruotsissa asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi, emme usko laskun jatkuvan vastaavana. Ruotsissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet erittäin nopeasti, ja markkina eroaa huomattavasti Suomesta liikkeissään”, Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Ensi vuonna pankki ennustaa asuntojen hintojen laskevan Suomessa vain yhden prosentin. Ruotsissa hintojen ennustetaan laskevan kahdeksan prosenttia, Tanskassa 5,9 prosenttia ja Norjassa 2,1 prosenttia.

Venäjä voi vielä aiheuttaa uusia arvaamattomia talousvaikutuksia

Kotitalouksien ostovoima kärsii nyt koko Pohjolassa. Toistaiseksi yksityinen kulutus on pitänyt pintansa, mutta se tulee todennäköisesti supistumaan. Moni kotitalous on nyt hyötynyt koronavuosina kerätyistä puskureista.

”Nousseiden hintojen lisäksi kotitalouksien ostovoimaa vähentää korkojen nousu etenkin Ruotsissa ja Norjassa, jossa kotitaloudet ovat velkaantuneempia, ja valtaosa velasta on sidottu vaihtuviin korkoihin. Suomessa monella kotitaloudella korontarkistuspäivään on vielä aikaa, ja osa hyötyy nyt korkosuojauksesta”, sanoo Pasi Kuoppamäki.

Ensi talvena kotitalouksien ostovoimaa määrittää etenkin energian hinta. Kylmät säät voivat näkyä hintapiikkeinä jo valmiiksi kalliissa hinnoissa. Taustalla on Venäjän Eurooppaan kohdistama energiakiristys.

”Arvioimme, että energian hintapiikeillä on pohjoismaista merkitystä etenkin Suomelle, jossa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Energian saatavuuteen voi tulevana talvena vaikuttaa myös sabotaasi, kuten Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet räjähdykset Ruotsin ja Tanskan lähellä osoittivat. Tilanteen eskaloituminen entisestään voi aiheuttaa arvaamattomia talousvaikutuksia, ja vaikuttaa jo nyt kuluttajien mielialaan”, sanoo Pasi Kuoppamäki.

Kommentoi
Ylös
>