Mahdollinen taantuma vähentää keskuspankin painetta korkojen nostoille ensi vuonna. Sitä ennen euribor-korot saattavat jatkaa nousuaan.
Inflaatio on kiihtynyt nopeasti tämän vuoden aikana ja nostanut suomalaisten asumiskustannuksia. Myös asumisen rahoituskulut ovat kasvaneet korkojen nousun myötä.
Euroopan keskuspankin kiristyneen rahapolitiikan vuoksi euribor-korot ovat nousseet selvästi tänä vuonna. Vuoden alussa esimerkiksi 12 kuukauden euribor oli negatiivinen -0,43 prosenttia. Nyt se on kivunnut jo lähes 2,4 prosenttiin.
Kohoavat korot huolettavat niin asuntovelallisia kuin sijoittajiakin.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennustaa, että euriborien nousu seisahtuisi ennen ensi vuoden kesää. Suomalaisten ennustetaan hyödyntävän jatkossa enemmän asuntolainojen lyhennysvapaita tasoittamaan nousevien rahoitus- ja elinkustannusten vaikutusta talouteen.
Markkinoilla korkojen nousuun kuitenkin uskotaan.
”Rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä merkittävää todennäköisyyttä vielä suuremmalle korkojen nousulle ensi vuonna. Korot ovat nousseet vauhdilla oltuaan vuosia ennätyksellisen matalalla. Toisaalta asuntolainojen korot pysyvät Suomessa melko matalina verrattuna inflaatioon tai ansiotason nousuun.”, Kuoppamäki sanoo.
Taantuma hidastaa koronnostopaineita
Kuoppamäki ennakoi, että ohjauskorkoja nostetaan EKP:n neuvoston kokouksissa lokakuussa, joulukuussa ja helmikuussa. Korkojen nostosykli jäänee verrattain lyhyeksi, kun taantumariski kohoaa ensi vuotta kohden.
”Taantumariski pakottanee EKP:n keskeyttämään koronnostosyklinsä markkinan hinnoittelua aikaisemmin. Taantuma myös vähentäisi inflaatiopaineita. Tämä tarkoittaisi euriborien nousun seisahtumista jo ennen ensi kesää”, hän sanoo.
Kuoppamäen mukaan yksittäisen asuntovelallisen kannattaa kuitenkin varautua, että korot vielä nousevat nykytasoilta.
Asuntolainoihin sisältyy mahdollisuus tasoittaa omaa talouttaan lyhennysvapaan muodossa. Kuoppamäki ennakoikin lyhennysvapaiden yleistyvän, kun kotitaloudet tarvitsevat joustomahdollisuuksia oman talouden hallintaan.
Asuntomarkkinat toimivat vilkkaasti koronakriisin aikana, mutta viime aikoina kaupankäynti on hiljentynyt. Kuluttajien luottamuskyselyn mukaan kotitalouksien asunnon ostoaikeet laskivat syyskuussa ja ovat nyt jo hieman koronaa edeltänyttä aikaa matalammalla.
Suomen Kiinteistönvälittäjien SKVL:n syyskuun markkinaennusten mukaan sen jäsenyritysten syyskuu oli vain noin kolme prosenttia hiljaisempi kuin elokuu.
SKVL:n mukaan asuntomarkkinoiden lievä hidastuminen on luonnollinen reaktio korkojen pienestä noususta ja muun elinkustannustason noususta.
Markkinat ovat palanneet viiden vuoden keskimääräiseen volyymiin ja maailmantilanteen kehitys vaikuttaa siihen, milloin markkina lähtee jälleen nousuun. Asunnonvaihtotarve ei ole muuttunut – omakotitalot ovat edelleen halutuimpia kohteita.
Asuntojen hinnat laskevat maltillisesti
Suomen Pankin mukaan omistusasuntolainoja nostettiin kesä-elokuussa 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin kesällä 27 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
”Vaikka kauppamäärät vähenevät, asuntomarkkinoiden tilanne on arviomme mukaan edelleen vakaa. Suomen hintataso ei ole noussut erityisen rajusti ja asuntojen pakkomyynneiltä voidaan välttyä, mikäli työllisyystilanne pysyy kohtuullisena.”, Kuoppamäki sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan käytettyjen osakeasuntojen hinnat nousivat toisella neljänneksellä koko maassa 1,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen ja 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Uudistuotantoa tulee nyt tarjolle melko runsaasti, mutta rakennuslupia on haettu vähemmän ja rakentaminen hiljenee 2023.
”Käytettyjen asuntojen hinnat nousivat vielä heinäkuussa, vaikka kaupankäynti laimentui, mutta elokuussa hinnat laskivat 1,4 prosenttia heinäkuusta. Asuntojen hinnat saattavat laskea hieman lisää loppuvuonna, mutta koko vuoden mittaan ennustamme hintojen nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna arvioimme asuntojen hintojen laskevan koko maan tasolla 1,0 prosenttia”, Kuoppamäki sanoo.
SKVL:n ennusteen mukaan loppusyksy tulee olemaan keskimäärin noin viisi prosenttia edellistä vuosineljännestä hiljaisempi ja hinnat keskimäärin noin 2–3 prosentin laskussa, mutta tämä on tyypillistä Suomen märässä ja pimeässä syyssäässä, SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg toteaa.
