Keskuspankkien koronnostotahti on ollut nopeinta 40 vuoteen. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on nostanut ohjauskoron jo 3,00-3,25 prosentin välille. Euroopan keskuspankki on toistaiseksi Fediä jäljessä koronnostoissa. Ohjauskorko on euroalueella 1,25 prosenttia.
Rahapolitiikkaa kiristetään korkean inflaation kukistamiseksi. Korkojen nostaminen heikentää viiveellä kysyntää, kun kotitalouksien ja yritysten taloustilanne heikkenee kalliimpien rahoituskustannusten vuoksi.
Kalliimpi rahan hinta nostaa yleensä pintaan ongelmat, jotka on lakaistu maton alle edullisen korkotason aikana. Siitä esimerkki on finanssikriisi 2007-2009, joka johtui paljolti matalan korkotason aikana syntyneestä kiinteistökuplasta.
Sijoittajat ovat huolissaan nopeasti kohonneesta korkotasosta. Riskeistä saatiin esimakua Iso-Britanniassa, jossa nähtiin suuria liikkeitä valtionlaina- ja valuuttamarkkinoilla. Jotkut eläkerahastoista saivat valtionlainojen korkojen noustua ”margin calleja”, koska ne olivat suojanneet positioita korkojohdannaisilla ja swap-sopimuksilla. Positiot tuottivat tappioita korkojen noustua merkittävästi.
Eläkerahastot joutuivat myymään sijoitusinstrumentteja kattaakseen margin call -tilanteen. Ne myivät muun muassa valtionlainoja, mikä ruokki entisestään korkojen nousua. Englannin keskuspankki rauhoitti tilanteen kertomalla suunnitelmasta aloittaa valtiolainojen osto-ohjelma.
Kuluva vuosi on ollut historiallisen heikko 60/40-portfoliolle
Korkotason nousu on iskenyt niin osakkeisiin kuin korkomarkkinoihin. Takana on heikoin vuoden ensimmäiset yhdeksän kuukautta Yhdysvaltain osakemarkkinoilla sitten 2002.
Joukkolainamarkkinoiden vuosi on ollut historiallisen heikko tuottojen suhteen. USA:n 10 vuoden valtionlainan tuotto on ollut -17 prosenttia tänä vuonna. 60/40-portfolio, 60 prosenttia S&P 500 ja 40 prosenttia USA:n 10 vuoden valtionlaina, on laskenut vuoden alusta noin 21 prosenttia.
Ohjauskoron nosto on johtanut dollarin vahvistumiseen. Dollari on kallistunut 17 prosenttia suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin U.S. Dollar -indeksin mukaan. Dollarin vahvistuminen vaikuttaa negatiivisesti varsinkin kehittyvien maiden talouksiin, joilla on paljon dollarimääräisiä lainoja.
Dollarimääräisten lainojen määrä on kasvanut viime vuosina, kun taloutta on elvytetty pandemian aikana. Lisäksi dollarimääräisille lainoille on ollut kysyntää, kun sijoittajat ovat etsineet korkeita tuottokohteita.
Suurin osa analyytikoista ei odota finanssikriisin toisintoa. Pankkien vakavaraisuus on nyt parempi kuin 15 vuotta sitten. Myös amerikkalaisten kotitalouksien taloustilanne on nyt vahvempi kuin 2008.
Yksittäisistä pankeista Credit Suisse on sijoittajien suurennuslasin alla. Pankin taloudellinen tilanne on heikentynyt nopeasti, mikä on johtanut osakekurssin laskuun ja luottoriskipreemioiden nousuun.
Credit Suissen viiden vuoden luottoriskinvaihtosopimus (eng. lyh. CDS) on noussut jo korkeammalle tasolle kuin se oli vuonna 2008. Keskiviikkona 5.10. CDS:n spreadi oli peräti jo 375 korkopistettä.
Vertailun vuoksi Lehman Brothersin viiden vuoden CDS:n spreadi oli 610 korkopistettä 10. syyskuuta 2008. Pankki hakeutui konkurssiin 15. syyskuuta 2008.
Investointipankkien, kuten Credit Suissen, Goldman Sachsin, Bank of American, JPMorgan Chasen ja Morgan Stanleyn vuodesta on tulossa heikoin vuosikausiin, kun mitataan velkainstrumenttien tulosta. Analyytikot arvioivat, että investointipankkien tappiot velkainstrumenteista ovat tänä vuonna noin 500 miljoonaa dollaria.
Volatiliteetti on kasvanut osake- ja korkomarkkinoilla
Rahapolitiikan kiristäminen saattaa johtaa nopeampaan talouskasvun hidastumiseen kuin Fed odottaa. Toistaiseksi Yhdysvaltain talous on kestänyt hyvin kalliimman rahan hinnan. Korkojen nousun vaikutus iskee kuitenkin yleensä vasta viiveellä reaalitalouteen. Riskinä on, että ongelmia syntyy myös kohteisiin, joissa sitä ei osata odottaa.
Sijoitusinstrumenttien riskiä mitataan yleensä volatiliteetilla eli keskihajonnalla. Osakemarkkinoiden ja korkomarkkinoiden volatiliteetti on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. S&P 500 -indeksin 30 päivän odotettua volatiliteettia mittaava VIX on liikkunut suurimman osan vuodesta 20-30 välillä. Volatiliteetti on ollut keskimääräistä korkeampi osakemarkkinoiden kurssilaskun vuoksi.
Valtionlainojen volatiliteetti on noussut korkeammalle tasolle kuin keväällä 2020. USA:n valtionlainojen volatiliteettia kuvaava Ice Bofa Move -indeksi on 153. Sijoittajat eivät uskalla nykytilanteessa ostaa pitkiä valtionlainoja korkean volatiliteetin vuoksi. Tuottoriski-suhde ei ole houkutteleva. Ohuempi kaupankäyntivolyymi ruokkii entisestään volatiliteettia.
Korkeasta volatiliteetista huolimatta häntäriskejä ei juuri hinnoitella Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. S&P 500 -indeksin häntäriskiä indikoiva CBOE:n SKEW-indeksi on 122. Lukema on varsin normaali. SKEW-indeksin perusteella ei tosin kannata tehdä isoja johtopäätöksiä, sillä se ei varoittanut teknokuplasta ja finanssikriisistä.
Perjantaina koronnosto-odotukset kasvoivat, kun Yhdysvalloissa julkaistiin odotettua vahvempi työmarkkinaraportti. Maatalouden ulkopuolelle syntyi syyskuussa 263.000 työpaikkaa. Ekonomistien konsensusennuste oli 250.000 työpaikkaa. USA:n työttömyysaste laski syyskuussa 3,5 prosenttiin elokuun 3,7 prosentista.
Amerikkalaisten palkkakehitys säilyi hyvänä. Tuntipalkat nousivat syyskuun tilaston mukaan maatalouden ulkopuolella 0,3 prosenttia kuukaudessa ja 5,0 prosenttia vuodessa.
Vahva työllisyysraportti on näkynyt kurssilaskuna osakemarkkinoilla. Kurssilasku johtuu koronnosto-odotusten kasvamisesta. S&P 500 -indeksi on laskenut 2,1 prosenttia klo 18.20 Suomen aikaan perjantaina. Nasdaq 100 on 3,1 prosenttia miinuksella.
