Vaikka talouden taantuma nakertaa metsäteollisuuden vientiä, pörssin metsäyhtiöt sekä hyötyvät että kärsivät kalliista energiasta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT.
Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen heikentävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä tänä ja ensi vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste.
”Alkuvuoden vahvan kehityksen ansiosta metsäteollisuuden päätuotteiden vuotuiset vientihinnat nousevat tänä vuonna voimakkaasti, sahatavaraa lukuun ottamatta. Ensi vuonna vientihinnat laskevat kysynnän mukana. Korkeat tuotantokustannukset kuitenkin rajoittavat pudotusta”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo nousee tänä vuonna neljä prosenttia. Ensi vuonna viennin arvo putoaa reilut kymmenen prosenttia eritoten sahatavaran vetämänä.
Ennuste lähtee oletuksesta, että suhteet Venäjän kanssa pysyvät poikki, ja energian hinta pysyy talven ajan korkeana ja laskee ensi keväänä.
Sähkön hinta jopa etu Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle.
PTT:n mukaan Suomen metsäteollisuus kuluttaa tehtaissaan runsaasti sähköä, mutta myös tuottaa sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa. Metsäteollisuusyhtiöt käyttävät osan tuottamastaan sähköstä ja lämmöstä itse ja myyvät osan valtakunnan sähköverkkoon ja paikalliseen kaukolämpöverkkoon.
Lisäksi Helsingin pörssin metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat suoraan tai epäsuoraan osuuksia ydin- ja vesivoimaloista.
Esimerkiksi Olkiluodon kolmannesta ydinreaktorista kotimaiset pörssin metsäyhtiöt omistavat epäsuorasti reilut kaksi viidennestä, mikä lisää konsernien epäsuorasti omistamaa sähköntuotantoa suotuisalla hetkellä.
Epäsuorasti omistamistaan energiantuotantolaitoksista nämä kolme metsäyhtiötä saavat käyttöönsä sähköä omakustannushintaan, jonka ne voivat käyttää itse tai myydä markkinahintaan valtakunnan verkkoon. Konsernin sisällä ne voivat puolestaan myydä omakustannushintaan saamansa sähkön konserniin kuuluvalta yhtiöltä toiselle itse määrittämäänsä hintaan.
PTT:n mukaan yrityksen sisäinen optimointi ratkaisee sen, minkä osan tuotantolaitoksissa tuottamastaan sähköstä tai epäsuorasti omistamastaan sähköntuotannosta konserni käyttää itse.
Optimoinnin tavoitteena on mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos, mutta kuitenkin niin, että konserni kykenee toimittamaan tilaukset luvatusti. PTT:n mukaan metsäyhtiön pptimointi voi tarkoittaa tiettyjen koneiden tai prosessien alasajoa korkeiden sähkön hintojen aikana ja näin säästetyn sähkön myyntiä valtakunnan verkkoon.
Metsäteollisuuden oma sähköntuotanto ja metsäkonsernien omakustannushintaan saama sähkö ovat merkittäviä kilpailuetuja nykyisillä sähkön hinnoilla ja varsinkin odotettavissa olevien hintapiikkien aikana, PTT toteaa.
Suomalaisen kemiallisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa keskieurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna vahvistaa myös tuotannossa käytetty raaka-aine.
PTT:n mukaan keskieurooppalainen tuotanto nojaa vahvasti kierrätyskuidun käyttöön, kun Pohjoismaissa tuotannon raaka-aineena on ensikuitu, toisin sanottuna kuitupuu. Kuitupuun käyttö mahdollistaa massantuotannossa syntyvien sivutuotteiden, kuten kuoren ja mustalipeän, käytön uusiutuvan energian tuotantoon.
Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus kemiallisen metsäteollisuuden energiankäytöstä onkin vain reilun kymmenyksen, kun eurooppalainen keskiarvo on yli kolmannes. PTT:n mukaan osa suomalaisista tuotantolaitoksista hyötyy eurooppalaista keskiarvoa suuremmasta ja modernimmasta tuotantokapasiteetista sekä integroidusta tuotannosta, jossa esimerkiksi selluntuotannossa syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa.
Metsäala kohtaa kuitenkin merkittäviä toimintaympäristön muutoksia jo vuoteen 2040 mennessä, käy ilmi Euroopan Metsäinstituutin ja Etlan tutkimuksesta.
Tutkimuksen FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131) mukaan kotimaisten metsäteollisuustoimialojen näkymät ovat suhteellisen vakaat, mutta jo lähivuosina on odotettavissa merkittäviä muutoksia.
Tutkimuksen mukaan metsäteollisuuden arvonlisä voi kasvaa tulevaisuudessa, jos tuotannon sivuvirtoja saadaan ohjattua korkean arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Sivuvirroilla tarkoitetaan puun prosessoinnissa teollisuudessa syntyvää ylijäämää eli kuorta, sahanpurua ja haketta.
Sivuvirtojen käytön lisääminen materiaalituotannossa voisi kasvattaa paitsi tuotannon kokonaisarvoa, myös työllisyyttä. Samalla voitaisiin taata tuotannon raaka-ainesaanti hakkuiden vähentyessä jatkossa.
Sivuvirtojen laajemman hyödyntämisen esteenä on tällä hetkellä niiden käyttö energiatuotannossa, toteaa yksi raportin kirjoittajista, Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
”Metsäsektorin tulisi aktiivisesti kehittää korvaajia puuenergialle. Mikäli energian hinnat jatkavat kasvuaan, ostetun energian kustannus voi olla metsäteollisuudelle miljardeja”, Kulvik sanoo.
