Finanssikonserni Nordea julkisti odotetusti vahvan tulosraportin nousevien korkojen ajanjaksolla.
Nordean liiketoiminnan tuotot kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä selvästi – 2,5 miljardiin euroon vertailukauden 2,34 miljardista eurosta. Tuottojen kasvu ylitti analyytikoiden 2,44 miljardin euron konsensusennusteen.
Kolmannen neljänneksen liikevoitto oli 1,3 miljardia euroa ja tuotot kasvoivat seitsemän prosenttia vuoden takaisesta. Korkokate nousi 15 prosenttia kohentuneiden talletusmarginaalien ja suuryrityksille suunnatun luotonannon vahvan kasvun tukemana. Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat kuusi prosenttia, kun hoidossa oleva varallisuus pieneni ja pääomamarkkinatoiminta oli vähäistä.
Nordean oman pääoman tuotto kolmannella neljänneksellä nousi 12,7 prosenttiin vuoden takaisesta 10,8 prosentista. Kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon, kulu/tuotto -suhde parani 47 prosentista 45 prosenttiin.
Osakekohtainen tulos ilman kertaluontoisia eriä nousi vertailukauden 0,25 eurosta 0,27 euroon. Konsensusennuste odotti 0,26 euron osakekohtaista tulosta.
Talletusmarginaaleista tukea tuottoihin
”Keskuspankkien ohjauskorot kääntyivät kolmannella neljänneksellä positiivisiksi Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ja Ruotsissa näin tapahtui jo aiemmin. Vaikka korkojen nousu vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta, se auttaa pitkällä aikavälillä korjaamaan markkinaolosuhteita vähitellen normaalimpaan suuntaan. Kohentuneet talletusmarginaalit tukivat tuottokehitystämme, ja odotamme tämän suuntauksen jatkuvan myös tulevilla neljänneksillä, sillä korot nousevat todennäköisesti edelleen kaikissa neljässä maassa”, kertoo Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen.
Konsernijohtajan mukaan Nordean luottosalkun laatu on pysynyt vahvana.
”Salkkumme on parhaiten hajautettu pohjoismaisten pankkien keskuudessa – niin maa- kuin toimialajakaumalla mitattuna”, hän toteaa.
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä parani 18 prosenttia vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Kulut kasvoivat neljä prosenttia vuoden takaisesta. Kasvua oli kolme prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Kulujen kasvu johtui suurelta osin liiketoimintasuunnitelman mukaisista investoinneista.
Finanssikonsernin luottovolyymien kasvu jatkui talouden laskusuhdanteesta huolimatta – etenkin luotonanto yrityksille lisääntyi. Asuntoluottojen ja pk-yrityksille annettujen luottojen volyymikasvu kasvu hidastui, kun talouden epävarmuus lisääntyi ja korot nousivat. Tästä huolimatta Nordea onnistui kasvattamaan markkinaosuuksiaan Pohjoismaissa.
Asuntoluottojen kasvu oli neljä prosenttia ja yrityksille suunnatun luotonannon kasvu 12 prosenttia. Hoidossa olevan varallisuuden määrä pieneni neljä prosenttia edellisneljänneksestä epävakaan rahoitusmarkkinatilanteen vuoksi, mutta pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli positiivinen.
Nordean luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettomääräisiä luottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli kolmannella neljänneksellä 58 miljoonaa euroa.
Nordean ydinvakavaraisuussuhde pieneni edellisneljänneksen 16,6 prosentista 15,8 prosenttiin, sillä kolmas omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma vähensi pääomaa. Nordean pääoma-asema on vahva ja ylittää viranomaisten vähimmäisvaatimuksen viidellä prosenttiyksiköllä.
Näkymät pysyvät aurinkoisina
Yhtiön mukaan makrotalouden epävarmuus kasvaa pohjoismaissa kiihtyneen inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena.
Nordea odottaa kuitenkin edelleen, että sillä on hyvät edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite eli yli 13 prosentin oman pääoman tuotto. Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto -suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.
Nordea nosti näkymiään vuodelle 2022. Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto -suhde 48–49 prosenttia. Aiemmin pankki oli arvioinut, että kulu/tuotto -suhde 49–50 prosenttia.
Nordea pitää kiinni periaatteestaan, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Yhtiö arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.