Jos sijoitusvelkojen vakuusarvot laskevat, on sijoittajien pakko myydä osakkeita.
Finanssikriisin jälkeen sijoittajat ovat vivuttaneet sijoituksiaan massiivisilla velkavivuilla. Löysä raha ja alhaiset korot ovat kannustaneet sijoittamiseen velkapääomalla.
Hannu Angervuo, pitkän linjan sijoittaja ja yksi Suomen kokeneimmista salkunhoitajista, on seurannut tarkkaan tilastoja esimerkiksi sijoittajien velkasumman ja osakeindeksien kehityksestä.
Angervuo on laatinut kuvaajan USA:n yksityissijoittajien käyttämästä velkarahan määrästä ja S&P 500 -indeksin kehityksestä.
Pitkään jatkunut velkasumman kasvu on kääntynyt jyrkkään laskuun. Angervuon mukaan kuluvan vuoden syyskuun lopun tilanne kertoo velkasumman laskeneen 664 miljardiin dollariin elokuun 688 miljardista dollarista. Lasku syyskuussa oli 3,4 prosenttia.
Sijoittajien käyttämä velkasumma oli kaikkien aikojen huipussa lokakuussa 2021, jolloin sijoittajilla oli vipua osakesijoituksissaan 936 miljardia dollaria. USA:n teknologiaindeksi Nasdaq kirjasi kaikkien aikojen huipun 19. marraskuuta 2021. S&P 500-indeksi kirjasi kaikkien aikojen huipun päätöskurssilla tarkasteltuna kuluvan vuoden 3. tammikuuta jolloin indeksi päätyi lukemaan 4 797 pistettä.
Velkasumman ja osakeindeksien kehityksen väliltä löytyy selvä yhteys.
”Mielenkiintoista on havaita, että sekä Nasdaqin ja S&P 500-indeksin huiput ja myös pohjat ovat osuneet vuosikymmenten aikana varsin samoihin hetkiin, jolloin myös on ollut sijoittajien käyttämä velkasumman huippu”, Angervuo toteaa.
Angervuon mukaan sijoittajien käyttämän velkasumma on laskenut vuoden 2021 lokakuun huipulta jo 272 miljardia dollaria eli 29 prosenttia. Teknopörssi Nasdaq on laskenut syyskuun loppuun mennessä vuoden 2021 marraskuun huipulta 34 prosenttia ja S&P 500-indeksille laskua tammikuun alun 2022 huipulta on kertynyt 25 prosenttia syyskuun loppuun mennessä.
”Ilmeisesti osa sijoittajista on vähentänyt velan käyttöä osakesijoituksissaan omalla päätöksellä ja osalla sijoittajista rahoittajan edustaja, useimmiten pankinjohtaja on laittanut asiakkaan osakkeita myyntiin sijoitusvelan vakuuksien arvonlaskun vuoksi”, konkarisijoittaja toteaa.
Tulkinnoissa on kuitenkin syytä olla varovainen. Ensinnäkin tilastot eivät tietenkään kerro syitä sijoittajien sijoitusvelkojen laskuun. Toiseksi kahden muuttujan voimakas korrelaatio ei suoraan osoita mitään syy-seuraussuhdetta velan ja osakeindeksien muutosten välillä.
On kuitenkin mahdollista, että mikäli sijoittajien ottaman velka jatkaa laskuaan, saattavat myös osakeindeksit ja osakkeet laskea.
”Mielenkiintoista on nähdä, löytyykö seuraava indeksien pohja samaan aikaan kun sijoittajien ottama velkasaldo saavuttaa seuraavan pohjan”, Angervuo toteaa.
