Mikään puu ei kasva taivaaseen saakka

Useat meistä ovat lapsina kokeilleet, kuinka paljon ilmapalloon mahtuu ilmaa. Vastaavaa on testattu ajoittain osake-, korko- ja asuntomarkkinoilla.

Nyt tilanne Yhdysvalloissa on samanlainen kuin vuonna 2000. Silloin osakkeet olivat teknokuplassa ja seuraavalle vuodelle ennustettiin talouden taantumaa. Taantuma alkoi vuoden 2001 maaliskuussa ja se päättyi marraskuussa. Seuraavan yhdeksän vuoden aikana S&P 500 laski 47 prosenttia vuoden 2000 huipustaan. Samanaikaisesti Robert Shillerin PE-luku (CAPE) laski 44 pisteestä 13 pisteeseen. Kuluvan vuoden alussa Shillerin PE-luku oli 38. Nyt se on jo alle 30 pistettä ja lasku jatkuu edelleen. Edessä on todennäköisesti osakemarkkinoiden menetetty vuosikymmen.

Tammikuussa markkinakuplien ennustamisesta tunnettu sijoittajakonkari Jeremy Grantham julisti, että pörssin ”superkuplan” puhkeaminen on jo alkanut (HS 22.1.). Hän povasi Yhdysvaltojen osakeindekseille kymmenien prosenttien romahdusta. Hän varoitti, että maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 putoaa lähes 50 prosenttia marraskuun huipustaan. Grantham ennusti, että pahin on vielä edessä (HS 1.9.).

”Tuomion tohtorina” tunnettu Nouriel Roubini on ennustanut pitkää ja rumaa lamaa. Hän arvioi, että maailman tärkein pörssi-indeksi romahtaa 40 prosenttia (HS 21.9.). Roubini arvioi, että taantuma alkaa Yhdysvalloissa tämän vuoden lopulla ja laskusuhdanne kestää koko ensi vuoden.

Kahdella vuoden 2013 talousnobelistilla, Robert Shillerillä ja Eugene Famalla on ristiriitaiset käsitykset kuplien olemassaolosta. Kirjassaan Irrational Exuberance Shiller käsittelee laajasti kuplia ja niihin johtaneita tekijöitä. Kirjan ensimmäisen painoksen julkaisu vuoden 2000 maaliskuussa ajoittui samaan ajankohtaan teknokuplan puhkeamisen kanssa. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin tunnetuimpana kannattajana Fama kieltää spekulatiivisten kuplien mahdollisuuden.

Shillerin mukaan kuplissa markkinoiden käyttäytyminen on epidemian kaltaista, jota voidaan selittää sosiaalipsykologian avulla. Osakemarkkinoiden kuplissa osakkeiden hintojen ja arvostustasojen nousu on eksponentiaalista, kiihtyvää, vastaavalla tavalla kuin koronaviruksella viruksen kiihtymisvaiheessa.

Vaikka kuplista on puhuttu ja kirjoitettu runsaasti, ongelmana on ollut, että kuplat on pystytty identifioimaan vasta jälkikäteen. Peter Phillips ja Shuping Shi ovat kehittäneet ekonometrisen kuplatestin, jolla spekulatiivisten markkinoiden hintakuplia pystytään identifioimaan reaaliajassa. Yhdysvaltojen keskuspankki, FED, soveltaa testiä identifioidessaan asuntomarkkinoiden hintakuplia.

Sovellan kuplatestiä S&P 500 -indeksiin, Dow Jones -indeksiin ja teknologiapainotteiseen NASDAQ-indeksiin. Testi paljastaa kaksi osakemarkkinoiden hintakuplaa vuoden 1992 jälkeisessä ajanjaksossa. Ensimmäinen kupla on 2000-luvun vaihteen ”teknokupla”. Toinen on nykyinen Granthamin nimeämä ”superkupla”.

Kuva 1

Kuvassa 1 kuplat näkyvät harmaina pystytolppina. Yhtenäinen sininen viiva on testisuureen arvo ja punainen katkoviiva on testisuureen viiden prosentin merkitsevyystaso. Kuva 2 esittää kuplien ajoittumisen aikajanalle.

Kuva 2

Talouden taantumat ovat osakemarkkinoiden riskejä. Sijoittajat ovat riskin karttajia ja siksi he vaativat riskilisän, riskipreemion, ottamastaan riskistä. Vuoden yhdeksän kuukauden aikana S&P 500 on laskenut vuoden alusta 25 prosenttia, Nasdaq 33 prosenttia ja Dow Jones 22 prosenttia. Osakkeiden kurssilasku selittyy sillä, että taantumariskin kasvaessa sijoittajien tuottovaatimus on kasvanut ja tämä laskee osakekursseja. Osakekurssit laskevat myös silloin, kun sijoittajien riskinkarttamisen aste kasvaa eli kun riskinsietokyky laskee,

Korkomarkkinat pystyvät ennustamaan talouden taantumia. Normaaliaikoina pitkät korot ovat korkokäyrässä lyhyiden korkojen yläpuolella. Kun korkokäyrä kääntyy laskevaksi siten, että lyhyt korko on pitkän koron yläpuolella, tulossa on yleensä talouden taantuma noin vuoden kuluessa.

Kuvassa (valitse historialle maksimipituus, Max) on Yhdysvaltojen 10-vuoden obligaation ja 2-vuoden obligaation korkoero. Havaitaan, että korkoero oli negatiivinen muun muassa vuonna 2000, keskellä teknokuplaa ja vuosina 2005—2007, finanssikriisin alkuvuosina. Näitä seurasi talouden taantuma, jotka näkyvät harmaina pystytolppina. Nyt korkoero on jälleen negatiivinen. Negatiivinen korkoero ennakoi nyt Yhdysvaltoihin taantumaa vuodelle 2023.

Haastattelussaan (HS Visio 11.7.) Antti Ilmanen toivoo pörssiromahdusta, koska se olisi nuorten etu. ”Jos kurssit tulisivat nopeasti alas, nuorilla olisi mahdollisuus ostaa omaisuutta järkevillä hinnoilla.” Mitä alemmas osakekurssit laskevat, sitä korkeampi on osakkeiden tuotto-odotus.

Hannu Kahra

Kirjoittaja on rahoituksen, erityisesti rahoituksen kvantitatiivisten menetelmien dosentti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.