Kuolinpesän pörssiosakkeiden myynti voi tuoda kahdenlaisia veroseuraamuksia.
Kun henkilö kuolee, häneltä jäävää omaisuutta ja velkoja nimitetään kuolinpesäksi. Pesää edustavat kuolinpesän osakkaat yhdessä perinnönjakoon saakka. Puhekielessä kuolinpesää kutsutaan usein perikunnaksi.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, tavallisesti vainajan lapset tai näiden jälkeläiset, sekä yleistestamentinsaajat.
Myös leski on osakas, kunnes hänelle avio-oikeudella kuuluva osuus avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta on erotettu pesästä ositukseksi kutsutulla toimella. Tämänkin jälkeen leski voi olla kuolinpesän osakas, jos hän on yleistestamentinsaaja.
Jos avioparilla oli avioehto, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.
Kuolinpesän osakkaat siis hallitsevat kuolleelta jäänyttä jäämistöä yhdessä, jolloin heidän on tehtävä kaikki kuolinpesää koskevat päätökset yhteisesti ja yksimielisesti.
Ennen perinnönjaon loppuun saattamista kuolinpesän osakkaat voivat yhteishallintonsa aikana tehdä erilaisia oikeustoimia. Tällainen oikeustoimi on esimerkiksi pesään kuuluvan omaisuuden myynti, joka on mahdollista, jos pesän osakkaat yksimielisesti niin sopivat.
Esimerkiksi kuolleelta jääneiden pörssiosakkeiden myynti on siis mahdollista.
Osakkeiden kauppa tapahtuu tavalliseen tapaan myös kuolinpesän ollessa myyjänä, mutta poikkeuksena on se, että osakekauppaan on saatava suostumus kaikilta pesän osakkailta. Lisäksi osakkaat voivat myös joutua esittämään erilaisia kuolinpesän asiakirjoja, kuten perukirjan, osoituksena oikeudestaan.
Kaupantekoon voivat osallistua kaikki osakkaat tai osakkaat voivat valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan kauppa poissaolevien osakkaiden puolesta.
Kuolinpesän osakkeiden myynnistä saattaa syntyä luovutusvoittoa, jota verotetaan normaaliin tapaan pääomatulona. Jakamaton kuolinpesä on yleensä erillinen verovelvollinen, jolloin verot osakkeiden myynnistä määrätään kuolinpesän maksettavaksi.
Luovutusvoittoveroa laskettaessa osakkeiden hankintahinta on osakkeiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo. Verotusarvo on perukirjaan merkitty arvo, jos se on hyväksytty verotuksessa. Hankintameno-olettamaan vaikuttava omistusaika taas lasketaan perittävän kuolinhetkestä. Jos osakkeet on kuitenkin hankittu pesään vasta perittävän kuoleman jälkeen, katsotaan hankintameno ja omistusaika todellisesta ostohinnasta ja -ajasta.
Perittävät osakkeet ovat tietenkin myös perintöveron piirissä.
Perintöverotuksessa puolestaan osakkeet arvostetaan käypään arvoon, josta lasketaan perillisen maksettavaksi tuleva perintövero. Osakkeiden käypä arvo lasketaan yleensä perittävän kuolinpäivän aikaisesta arvosta, joka on osakkeiden todennäköinen myynti- eli luovutushinta.
Entäpä jos perittävien osakkeiden arvo laskee perittävän kuolinpäivän jälkeen selvästi?
Verojuristi Miika Härkönen kertoo, että Taloustaidon sivuilla, että osakkeiden perintöverotusarvo ei muutu perintöverotuksessa pörssikurssin laskun perusteella.
”Julkisesti noteerattavien arvopapereiden arvon määrittäminen tapahtuu kuolinpäivänä toteutuneen kaupan noteerauksen mukaiseen arvoon. Arvostus tapahtuu vähintään päivän kauppojen alimpaan arvoon. Jos arvopaperilla ei ole käyty kauppaa, arvostus tapahtuu ostonoteerauksen mukaiseen arvoon. Ellei arvopaperia ole noteerattu kuolinpäivänä, arvostus tapahtuu lähimmän noteerauksen mukaan”, Härkönen toteaa.
Lähde: Minilex.
