Ukrainan sota, kohonnut inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka ja Kiinan koronasulkujen jatkuminen ovat pitäneet tänä vuonna sijoittajat varpaillaan tavanomaistakin enemmän. Kaikki tämä on näkynyt osakemarkkinoiden laskuna ja esimerkiksi markkinoiden hermostuneisuutta mittaavan VIX-indeksin eli pelkokertoimen nousutrendinä.
Vaikka epävarmuus osakemarkkinoiden suunnasta lähikuukausina on vielä suuri, ovat markkinoiden tunnelmat lokakuussa hieman rauhoittuneet erittäin heikon syyskuun jälkeen, arvioi Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava pankin viikkokatsauksessa.
”Osakemarkkinoiden pääajurina ovat tänä vuonna toimineet nousevat korot, jotka ovat painaneet etenkin kasvuosakkeiden kursseja. Keskuspankkien koronnostot jatkuvat vielä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, mutta todennäköisyys sille, että koronnostoja olisi tulossa vielä tämän hetken odotuksia enemmän, alkaa olla pieni”, Alava toteaa.
Alavan mukaan siis markkinakorot hinnoittelevat jo varsin hyvin tulossa olevia 1,5 – 1,75 prosenttiyksikön ohjauskoronnostoja, eikä Nordea näe niissä enää suurta nousupainetta.
Mitä korkohuipun lähestyminen sitten merkitsee? Jos korkohuippu on lähellä, se olisi tietysti hyvä uutinen sekä osakesijoittajalle että korkosijoittajalle, sijoitusstrategi toteaa.
”Pitkien joukkolainojen juokseva korkotuotto alkaa olla jo sen verran korkea, että sekin tuo turvaa, vaikka markkinakorot hieman vielä nousisivatkin. Riski uusien korkosijoitusten valumisesta tappiolle alkaa siten olla jo melko pieni, mikäli inflaatiokehitys ei enää merkittävästi yllätä.”
Alavan mukaan markkinoiden tunnelmia on rauhoittanut myös tuloskauden alku, joka on sujunut melko suotuisasti.
”Odotuksia parempia tuloksia on nähty mm. pankkisektorilla sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kuluttajasektorilla tulosten hajonta on todennäköisesti keskimääräistä suurempi riippuen mm. yritysten hinnoitteluvoimasta. Julkistettujen tulosten perusteella hinnoitteluvoimaa on löytynyt mm. Nestleeltä, Procter & Gambleltä sekä luksustuoteyhtiöiltä. Nämä yritykset ovat siirtäneet kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin, eikä kysyntä ole kärsinyt.”
