Makrotalous

Turkin talouspolitiikka ihmetyttää – Itsevaltainen Erdogan painaa kaasua, kun inflaatio on 83 prosenttia

Turkissa ei ole itsenäistä keskuspankkia, vaan naruista vetelee presidentti Recep Tayyip Erdogan. Se on johtanut maan talouden umpikujaan.

Recep Tayyip Erdoğan presidentti Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

Turkin keskuspankki laski torstaina ohjauskorkoaan 150 korkopisteellä jo kolmannen kerran kolmen kuukauden aikana. Korko laskee 12 prosentista 10,5 prosenttiin.

CNBC-uutissivuston mukaan analyytikot odottivat 100 peruspisteen leikkausta, joten siirto yllätti silti monet, vaikka Turkin koronlaskut ovat yhä säännöllisempiä.

Turkin keskuspankki ilmoitti, että vielä seuraava koronlasku toteutettaisiin marraskuussa, mutta se saattaa jäädä viimeiseksi Keskuspankin mukaan rahoitusolojen on pysyttävä kasvua tukevina heikentyneessä kysyntäympäristössä. Ulkomaisen kysynnän hidastumista ja valmistusteollisuuteen kohdistuvia paineita ”seurataan tarkasti” ja ”luotto-, vakuus- ja likviditeettipolitiikan vaihtoehtoja toteutetaan edelleen”, keskuspankki kertoi.

Turkin talouspolitiikka herättää ihmetystä, sillä maa laskee korkoja tilanteessa, jossa sen inflaatio laukkaa katastrofaalisissa lukemissa.

Syyskuussa 84 miljoonan asukkaan maan kuluttajahinnat nousivat uuteen 24 vuoden huippulukemiin 83,5 prosenttiin. Todellinen inflaatio saattaa olla vieläkin korkeampi. Monet Turkissa asuvat ihmiset sanovat, että perustuotteiden hinnat ovat joissakin tapauksissa yli kolminkertaistuneet viime vuoden aikana.

Turkin keskuspankki ei ole riippumaton

Yleensä keskuspankit nostavat ohjauskorkoja inflaation laukatessa ja näin ovat toimineet viime aikoina esimerkiksi Euroopan Keskuspankki EKP ja Yhdysvaltojen keskuspankki Fed.

Toisin kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa, Turkin keskuspankki ei voi toimia itsenäisesti, vaan maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin puuttuu keskuspankin toimintaan. Se on rasite Turkin talouspolitiikan kannalta, koska keskuspankki ei pysty tekemään päätöksiä objektiivisesti maan taloustilanteen kannalta. Itsevaltaisen presidentin henkilökohtaiset tarpeet vaikuttavat keskuspankin päätöksiin.

Turkissa on tulossa presidentinvaalit ja Erdogan tavoittelee kansan suosiota johtamallaan omalaatuisella rahapolitiikalla, joka perustuu pikemminkin kasvuun ja vientikilpailuun kuin inflaation taltuttamiseen.

Erdogan kannattaa äänekkäästi epäsovinnaista näkemystä, jonka mukaan korkojen nostaminen lisää inflaatiota eikä päinvastoin, ja on kutsunut korkojen nostamista ”kaiken pahan äidiksi”.

Tämä näkemys sotii jyrkästi sitä vastaan, miten ekonomistit ja taloustieteilijät yleensä korkojen ja inflaation välisen yhteyden näkevät. Erdoganin politiikka herättääkin jatkuvasti kritiikkiä ja hämmennystä taloustieteilijöissä.

Liiran romahdus

Turkin epäsovinnaisella rahapolitiikalla on suuri merkitys Turkin valuutan, liiran, dramaattisessa heikkenemisessä, sillä se on menettänyt tänä vuonna noin 28 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin.

Liiran kurssi oli noussut korkouutisen jälkeen kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolleen 18,615 dollariin nähden. Liira on menettänyt 50 prosenttia arvostaan viimeisen vuoden aikana suhteessa dollariin. Vaikka Turkin vaihtotaseen alijäämä supistui elokuussa matkailutulojen ansiosta, se on jättipankki Goldman Sachsin tietojen mukaan edelleen huomattavan suuri, 3,1 miljardia dollaria.

Heikko liira vain ruokkii inflaatiota, koska se tarkoittaa tuontihyödykkeiden kallistumista.

”Liira on edelleen heikko, reaalituotot ovat keinotekoisen alhaiset, inflaatio on kiihtynyt ja vaihtotase on edelleen alijäämäinen. Tämä on saanut kansainväliset sijoittajat hylkäämään Turkin paikallisen valuutan joukkovelkakirjamarkkinat viime vuosina”, William Blair Investment Managementin salkunhoitaja Daniel Wood kirjoitti torstaina tiedotteessa. Aiheesta kertoo CNBC.

CNBC:n mukaan Turkin hallitus on pyrkinyt käyttämään vaihtoehtoisia strategioita valuuttansa vahvistamiseksi, kuten ohjelmia, joilla kannustetaan liiratalletuksia pankkeihin ja ostamalla liiroja dollareilla. Nämä toimet ovat kutistaneet Turkin valuuttavarantoja. Lisäksi maa on hankkinut investointeja ja apua rikkailta Persianlahden valtioilta valuuttakurssi-interventioiden rahoittamiseksi.

Turkki hakenut apua rikkailta öljymailta

Turkin hallinto on myös pyrkinyt pysymään hyvissä väleissä Venäjän kanssa Ukrainan sodasta huolimatta ja houkutellut venäläisiä miljonäärejä ja miljardöörejä, jotka pyrkivät välttämään länsimaiden pakotteita.

BlueBay Asset Managementin vanhempi kehittyvien markkinoiden strategi Timothy Ash kertoo, että kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena on Erdoganin pyrkimys voittaa Turkin seuraavat parlamenttivaalit heinäkuussa 2023.

”Näillä kasvua tukevilla politiikkatoimenpiteillä Erdogan saattaa hyvinkin voittaa vaalit, mutta ne lisäävät tuontikysyntää, heikentävät kilpailukykyä ja kasvattavat varmasti massiivisesti vaihtotaseen alijäämää”, hän sanoi sähköpostiviestissä asiakkailleen.

Erdogan on järisyttävistä inflaatioluvuista ja liiran sukelluksesta huolimatta edelleen päättänyt saada maan koron laskemaan yksinumeroisiin lukuihin tämän vuoden loppuun mennessä.

”Suurin taisteluni on korkoa vastaan. Suurin viholliseni on korko. Laskimme koron 12 prosenttiin. Riittääkö se? Se ei riitä. Sen on laskettava edelleen”, presidentti sanoi tilaisuudessa syyskuun lopussa.  

Haasteena velkaantuminen

Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto kertoo, että Turkilla on rakenteellisia talousongelmia.

Maan talouskasvu on Kuusiston mukaan pitkään pohjautunut ulkomaiseen velkaantumiseen ja monella mittarilla Turkin ulkoinen talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvaisempi kuin finanssikriisin jälkeen. Pandemian aikainen elvytys tuki maan taloutta, mutta pahensi haavoittuvaisuuksia.

Liiran romahdus on johtanut myös siihen, että yhä useampi turkkilainen luottaa nyt enemmän dollareihin kuin liiroihin.

”Useat turkkilaiset pitävät mielellään säästönsä pankissa dollarimääräisinä ja dollaritalletusten osuus on kasvanut. Jos ja kun valuuttakriisi pitkittyy, talouden dollarisaatio todennäköisesti vain vahvistuu”, pääanalyytikko toteaa.

Kuusiston mukaan Turkin tilanne on kestämätön.

Valuutan ulkoisen arvon romahdus tarkoittaa tuontihintojen nousua ja se puolestaan synnyttää Turkissa entistäkin kovempia inflaatiopaineita.

Kommentoi
Ylös
>