Keskuspankkien rahapolitiikassa yleisimmin julkisuuteen nousee ohjauskoron avulla tapahtuva rahapolitiikan ohjailu, mutta todellisuudessa keskuspankit toteuttavat rahapolitiikkaa nykyään useita eri työkaluja hyödyntäen.
Tavanomaisen ohjauskoron muutoksiin perustuvan korkopolitiikan lisäksi monet keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen ostaneet yritysten ja valtioiden joukkovelkakirjalainoja eli harjoittaneet niin sanottua määrällistä keventämistä. Erityisesti euroalueella keskeisessä roolissa ovat olleet myös pankkien yritys- ja kotitalouslainanantoon kohdennetut luotto-operaatiot.
Kauppatieteen maisteri Olli-Matti Laine tarkastelee väitöskirjassaan empiirisesti Euroopan keskuspankin eri politiikkatyökalujen vaikutuksia osakemarkkinoihin, pankkien lainanantoon sekä reaalitalouteen.
Laineen väitöskirja analysoi näiden politiikkatoimien vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla sekä reaalitaloudessa. Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista. Niistä ensimmäinen tutkii rahapolitiikan vaikutuksia osakesijoittajien tuottovaatimuksiin.
Osakkeen teoreettinen arvo on sen tulevien odotettujen osinkojen nykyarvo. Toisin sanoen tulevat osingot diskontataan jollain korkotasolla nykyhetkeen. Tuo diskonttokorko on sijoittajan tuottovaatimus, joka koostuu riskittömästä korosta ja riskipreemiosta eli riskin vuoksi vaaditusta tuotosta yli riskittömän koron.
Laineen mukaan tuottovaatimukset voivat olla erilaisia eri diskonttaushorisonteille eli aikarakenteilla. Tämä on yksi Laineen tutkimuksen keskeinen havainto.
”Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa yllättävän vähän siitä, miten rahapolitiikka vaikuttaa sijoittajien vaatimiin riskipreemioihin eri diskonttaushorisonteilla. Tulosteni mukaan rahapoliittinen elvytys laskee lyhyen aikavälin riskipreemiota, mutta hieman pitemmän aikavälin preemioihin vaikutus on päinvastainen”, Laine kertoo.
Laineen tutkimustulokset osoittavat esimerkiksi, että rahapolitiikan vaikutus osakkeiden hinnoitteluun ei ole niin yksioikoinen kuin yleisesti uskotaan.
Laineen tutkimuksen mukaan rahapoliittisen elvytyksen vaikutus sijoittajien pitkällä aikavälillä keskimäärin vaatimaan riskipreemioon on itse asiassa positiivinen. Elvytys siis saa osakkeet näyttämään osinko-odotuksiin ja valtionlainojen korkoihin nähden edullisilta.
Johtopäätös on mielenkiintoinen.
”Tulosten valossa on siten vaikea perustella talousmediassa usein nähtyä väitettä, että keskuspankkielvytys synnyttäisi osakemarkkinoille kuplia”, Laine toteaa.
Laine toteaa väitöskirjansa johtopäätöksissään, että korot ovat laskeneet huomattavasti maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, mutta silti osakemarkkinoiden odotettu keskimääräinen tuotto on pysynyt melko vakaana noin yhdeksässä prosentissa. Tämä tarkoittaa, että odotettu keskimääräinen osakemarkkinoiden riskipreemio on kasvanut huomattavasti.
Laine työskentelee ekonomistina Suomen Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla. Hänen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Evidence about the transmission of monetary policy tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.9.2022. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii tohtori Hannu Laurila johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
