YEL-uudistus nostaa yrittämisen kynnystä ja puhuttaa

Eduskuntaan jumiutunut yrittäjien eläkeuudistus puhuttaa. Se ei ole ihme, sillä vaikutukset olisivat mittavia yrittäjien selviytymiseen.

Kuten kirjoitimme jutussa 1.8.2022, Sosiaali- ja terveysministeriön lakiehdotuksen mukaan Suomessa on 210 000 YEL-vakuutettua yrittäjää. YEL-työtulojen mediaaniarvo on 19 000 euroa ja samaan aikaan kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkka 39 000.

Lakiesityksen laatija pyrkii kaventamaan tätä erotusta, mutta samalla tavoitteeseen pyrkiminen kurjistaisi täydellä painollaan yrittäjien elintasoa. On absurdia, että YEL-työtulo halutaan sitoa vieläpä toimialakohtaisiin mediaanipalkkoihin.

Toisin sanoen yrittäjien oma eläkekustannus sidotaan välillisesti valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Työehtosopimukset ja niissä sovittava ansiotaso määrittelisi näin eri toimialojen alalletulokynnystä. Se on vakavassa ristiriidassa perustuslain kanssa, joka takaa vapauden harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa Suomessa.

Lakiesitys (s. 18) viittaa Eläketurvakeskuksen aineistoon, jonka mukaan neljännes työtuloista on alle 11 000 euroa vuodessa eli lähellä 8 260 euron alarajaa. Yrittäjien määrässä tämä tarkoittaa jopa yli 50 000 henkilöä. Näistä kaikki eivät ole pienituloisia eivätkä välttämättä kokoaikaisia yrittäjiä, mutta hyvin todennäköisesti suurin osa on.

Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyssä 2022 tulotaso oli edelleen matala. Vastanneista 44 prosenttia ilmoitti tienaavansa kuukaudessa alle 2 000 euroa. Päätoimisistakin yksinyrittäjistä yli kolmasosa tienaa alle tuon summan.

Yksinyrittäjä ja elinkeinonharjoittaja Liisa Hanénin laatima kansalaisadressi Vaadimme hallituksen yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen kumoamista ja uudelleenkäsittelyä keräsi 28.7.-31.8. yli 67 000 allekirjoitusta ja sitä on jaettu Facebookissa yli 72 000 kertaa.

Samaan aikaan, kun julkisen sektorin ja julkisten alojen kuluja ja palkkoja lisätään rajusti, pienituloisten yrittäjien asemaa ollaan heikentämässä yhtä rajusti käytännössä ansiotason leikkauksin.

Mistä muualta pienyrittäjä ottaisi korkeampiin YEL-maksuihin vaadittavat sataset kuin tinkimällä omasta palkastaan? Samaan aikaan kaikki muutkin kustannukset nousevat. Vaihtoehtona on elinkeinotoiminnasta luopuminen.

Mitä se tarkoittaisi?

Se tarkoittaisi julkisen sektorin suhteellisen osuuden kasvua taloudessa. Ei varmasti tarvitse kysyä vaikutuksia valtiontalouteen.

Mediat toistavat samaa mantraa

Valtakunnan mediat toistavat samaa mantraa, että veronmaksaja kustantaa yrittäjien eläkkeitä tällä hetkellä 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Hetkinen. Kuka kustantaa ja ketä?

Yrittäjät maksavat ansiotuloveroa, pääomatuloveroa, yhteisöveroa, arvonlisäveroa ja työnantajamaksuja. He työllistävät itsensä ja parhaassa tapauksessa muitakin. Käytännössä tuo 400 miljoonaa otetaan tästä samasta potista, jonka yrittäjät maksavat ja jäljelle jää todella paljon yhteiskunnan tukifunktioihin.

Kun lähdetään muuttamaan julkisia meno- ja tulovirtoja eri kohderyhmiltä ja kohderyhmille – vero- ja maksunimikkeistä riippumatta – kukin voi miettiä, onko 2 000 euron keskituloa kuussa tienaava yrittäjä se, jolle halutaan osoittaa isoimmat maksunkorotukset (meno kansalaiselle) samalla, kun monilla julkisilla aloilla palkankorotukset (tulo kansalaiselle) tai hallinnon kustannusnousut ovat todella mittavia.

Pienyrittäjien eläkemaksujen korotukset ovat suoraan pois talouskasvusta, koska kyse on kiertävästä, dynaamisesta, ei säästöön laitettavasta rahasta. Pienyrittäjän liikevaihdosta huomattava osa menee toisille yrityksille tai yhteiskunnalle maksettaviin velvoitteisiin.

Yritysten määrän vähentyessä kerrannaisvaikutukset ovat isoja. Ei ole ihme, että lakiesitys jumittaa eduskunnassa.

Mitä teemasta on kirjoitettu?

Edellä mainittu Liisa Hanén on ollut aktiivinen kansalaiskeskustelija yrittäjien eläkeuudistus -asiassa. Hän on aktiiveja myös uudessa Vaadimme YEL-järjestelmän kokonaisuudistusta -Facebook-ryhmässa ja ollut perustamassa Mikro- ja yksinyrittäjät ry -yhdistystä. Yhdistys on aloittanut toimintansa syyskuussa ja Hanén on sen puheenjohtaja.

Mainittu Facebook-ryhmä kokoaa yrittäjien eläkeuudistuksen teeman uutisia ja ottaa niihin kantaa. Katsotaan osaksi sen pohjalta, mitä teemasta on kirjoitettu.

7.10.2022 Helsingin Sanomat uutisoi YEL-uudistuksesta otsikolla Yrittäjäeläkkeiden kiistelty uudistus jumiutui hallituspuolueiden erimielisyyteen.

Ainakin keskusta haluaa esitykseen eduskunnassa lievennyksiä, jotka hillitsisivät yrittäjien eläkemaksujen nousua. Hallituspuolueiden keskinäiset neuvottelut jatkuvat.

Edelleen 10.10.2022 MTV Uutiset kirjoitti nykylain porsaanreiästä otsikolla Porsaanreikä laissa: Suurituloinenkin yrittäjä voi nostaa Kelan asumistukea – tästä on kyse.

Kyse on siitä, että yrittäjä voi itse määritellä oman YEL-työtulonsa ja maksaa pienintä yrittäjän eläkevakuutusmaksua suurista tuloista huolimatta. Laki yleisestä asumistuesta ei ota huomioon yrittäjän todellisia ansioita, vaan pelkästään YEL-työtulon.

Minusta uutinen oli aiheellinen ja todellakin pitää puuttua, jos tosiasiallisesti isotuloinen yrittäjä nostaa pienituloiselle kansalaiselle tarkoitettua asumistukea matalaan YEL- tai MYEL-työtuloonsa nojaten. Teemasta käytiin tähdellistä keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Keskustelua Vaadimme YEL-järjestelmän kokonaisuudistusta -FB-ryhmässä 10.10.2022.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry – MYRY toi sosiaalisessa mediassa hyvän, freesin näkökulman keskusteluun. Näkökulma ei liity suoraan eläkeuudistukseen vaan köyhyyteen, josta Yle uutisoi 12.10.

Miksi yrittäjäköyhyys on näkymätöntä? Vaikka se on meillä silmien edessä?

”Työ ei automaattisesti nosta ihmistä köyhyydestä” -mutta ei nosta yrittäjyyskään. Julkisessa keskustelussa on vielä vahvana kahtiajako yrittäjyyden ja palkansaajien välillä. Olisiko aika päivittää asenteet?

Edelleen 15.10.2022 MTV Uutiset uutisoi YEL-uudistuksesta Yrittäjiä kuohuttanut YEL-muutos sai alkunsa siitä, että eläkeyhtiöt rikkoivat lakia.

Työeläkeyhtiöt vahvistivat vuosia yrittäjien YEL-maksut vastoin lakia. Nyt edessä on lakiuudistus, joka on saanut pienyrittäjät raivoihinsa. Finanssivalvonnan puututtua työeläkeyhtiöiden toimintaan lähtivät yritykset korjaamaan tilannetta niin, että osa yrittäjistä voi joutua epätasa-arvoiseen tilanteeseen.

Talouselämä kirjoitti 20.10.2022 otsikolla 67 000 ihmisen adressi pelästytti poliitikot – Kiistelty eläkeuudistus ei ole läpihuutojuttu.

Päätoimittaja Jussi Kärki tuo pääkirjoituksessa hyvin esiin eri näkökulmia:

Kiivas keskustelu on tarpeellinen herätys. Yrittäjät havahtuvat, kuinka huono turva monilla on. Palkansaajat huomaavat, että yrittäminen ei ole kultakaivos, kun kaikkien tulot eivät riitä edes kunnon eläkemaksuihin.

Kyse on periaatteistakin. Yrittämiseen kuuluu vapaus ja vapauden pitää olla mahdollisimman suuri myös eläketurvassa. Vapautta seuraa kuitenkin vastuu ja ymmärrys sosiaaliturvan merkityksestä, sillä hyvä eilinen ei takaa hyvää huomista.

Kärkikin toistaa aiemmin mainitun 400 miljoonan euron ”valtion maksuosuuden yrittäjien eläkkeistä”.

Pirteän poikkeuksen eläkeyhtiöiden osalta todella yksipuoliseen keskusteluun toi Suomen isoimpiin työeläkeyhtiöihin kuuluvan Varman toimitusjohtaja Risto Murto Viisas Raha -lehdessä syyskuun lopulla.

Murron mielestä yrittäjäeläkkeissä voitaisiin harkita Ruotsin mallia ja hän arvioi, että yksilöllisten sijoituspäätösten mahdollistaminen voisi houkutella yrittäjiä kasvattamaan eläkemaksujensa osuutta.

Ote Viisas Raha -lehden 6/2022 nelisivuisesta jutusta, jossa haastateltiin toimitusjohtaja Risto Murtoa ja professori Timo Rothoviusta.

Murto on asian ytimessä. Jos tuottonäkymä säästetylle eläkkeelle on erittäin kehno, se ei kannusta yrittäjiä laittamaan lisää veronluonteisia maksuja järjestelmään. Nykyistä isompi omaehtoisuus ja esimerkiksi osittainen rahastointi toisivat kannustavuutta eläketurvan kerryttämiseen. Palkansaajilla osittainen rahastointi on jo käytössä.

Summa summarum

Jos valtion tuki eläkkeellä oleville pienituloisille yrittäjille on peruste korottaa nykyisten yrittäjien – riippumatta siitä, nostavatko he itse säästämäänsä työ- / vapaaehtoista eläkettä tai valtion ”kustantamaa” eläkettä tulevaisuudessa -, kustannuksia, niin yhtä hyvin yksipuolisia eläkemaksujen korotuksia voidaan verrata mihin tahansa julkisen sektorin kustannuksiin, jotka eivät määräydy kilpailluilla markkinoilla.

Pitääkö yrittäjien maksuja korottaa rajusti ja samaan aikaan vuosi vuodelta lisätä esimerkiksi eläkeyhtiöiden, kansanedustajalaitoksen tai julkisen sektorin terveydenhuollon palkkoja ja kustannuksia.

Mitä järkeä valtiontalouden kannalta on vaikeuttaa yksityistä yritystoimintaa radikaalisti ja samalla paisuttaa muita julkisia kustannuksia?

Luuleeko joku oikeasti, että yritykset eivät ole nostaneet hintojaan sille tasolle kuin ne pystyvät sen kilpailluilla markkinoilla tekemään?

Todennäköisesti yritykset pyrkisivät siirtämään ainakin osan kohonneesta YEL-maksurasituksestaan tuotteidensa hintoihin, jotta yritystoiminta säilyisi kannattavana. – ote lakiehdotuksesta s. 17.

Yritykset ovat nostaneet kautta historian hinnat siihen pisteeseen, jossa työtä on riittävästi mutta ei liikaa. Ne yrittävät tehdä sitä päivittäin. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi ja sen ylemmäs hintoja ei pysty nostamaan toiminnan siitä olennaisesti kärsimättä.

Jos pienituloisten mikroyrittäjien eläkemaksuja nostetaan 200 eurosta 300 euroon kuukaudessa, se ei voi olla vaikuttamaan yritysten selviytymiseen ja hengissä pysymiseen muutenkin vaikeissa oloissa.

Tuo on juuri se sama korotus, jonka esimerkeissä avasimme jutussa 30.9. Kuten kävi ilmi, alkava nuori yrittäjä ei saisi tällä korotuksella eläkettään edes kaikille kansalaisille taatun takuueläkkeen tasolle.

Ulosottokelpoinen YEL-maksun korotus tulee kaatamaan yrityksiä kuin syysmyräkkä talonpojan viljaa, jos lakiesityksen annetaan valua hallintokoneiston läpi ilman pidäkkeitä. Julkisten tietojen perusteella puolueista ainakin keskusta ja korjausliike ovat esittäneet painokasta kritiikkiä lakiesitystä kohtaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Kemira Jari Rosendal

Kemiralta huikea tulosyllätys – Myynti ja käyttökate uuteen ennätykseen

Seuraava artikkeli

Wärtsilä kahmii tilauksia, mutta Italian tehtaan alaskirjaus painoi tulosta