Amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs odottaa haastavia aikoja Eurooppaan. Pankin näkemyksen mukaan energiakriisi aiheuttaa taantuman. Talouskasvu hidastuu korkean inflaation aiheuttaman kuluttajien ostovoiman heikentymisen vuoksi.
Ennakoivien makrotaloustilastojen, kuten kuluttajaluottamus- ja sentimenttikyselyjen perusteella taloustilanne on heikentynyt euroalueella tänä vuonna.
Toteutuneiden lukujen perusteella lasketut makrotalouden tilastot, kuten bruttokansantuote ja työllisyysaste ovat pitäneet kuitenkin yllättävän hyvin pintansa. Niiden osalta tilanne muistuttaa Yhdysvaltoja, jossa on toistaiseksi vältetty taantuma. Viimeaikaiset työmarkkinoiden tilastot ja yhtiöiden rekrytointiin liittyvät huonot uutiset viittaavat kuitenkin taloussyklin heikentyvän jatkossa.
Euroalueen ostopäällikköindekseissä on laskutrendi suhteessa alkuvuoden tilanteeseen. Markit Economicsin julkaisema teollisuuden ostopäällikköindeksi (S&P Global Eurozone Manufacturing PMI) oli marraskuun ennakkotilaston mukaan 47,3.
Ostopäällikköindeksilukema alle 50 indikoi ostopäällikköjen odottavan teollisuuden aktiviteetin heikentyvän. Kuluvan vuoden tammikuussa teollisuuden ostopäällikköindeksilukema oli 58,7. Vuoden matalin lukema 46,4 on nähty lokakuun tilastojulkaisussa.
Myös palvelusektorin ostopäällikköindeksi (S&P Global Eurozone Services PMI) on supistunut. Lokakuun ennakkolukema oli 48,6. Ostopäällikköindeksin lukema alle 50 indikoi palvelusektorin aktiviteetin laskevan. Palvelusektorin ostopäällikköindeksin laskutrendi alkoi keväällä, jolloin huhtikuussa lukema oli parhaimmillaan 57,7.
Kuluttajaluottamus on heikentynyt niin ikään keväästä alkaen. Euroopan komission tekemän kuluttajanluottamuskyselytutkimuksen marraskuun lukema oli -23,9. Loka- ja syyskuun lukemat olivat sitäkin heikompia, -27,6 ja -28,8. Vertailun vuoksi tammikuun lukema oli -8,5.
Bruttokansantuotteen kasvu on heikentynyt vuoden kuluessa
Euroalueen bruttokansantuotteen (BKT) kehitys on ollut positiivista tänä vuonna. Talouskasvu on kuitenkin hiipunut vuoden aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä BKT kasvoi 2,1 prosenttia vuodessa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT kasvoi 5,5 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 4,3 prosenttia vuodessa.
Goldman Sachs ennustaa euroalueen bruttokansantuotteen supistuvan 0,7 prosenttia kuluvan vuoden neljännen kvartaalin ja ensi vuoden toisen kvartaalin välillä. Aiempi ennuste oli -1,1 prosenttia.
Koko vuodelle 2023 bruttokansantuotteen kasvuennuste on -0,1 prosenttia. Ensi vuoden jälkeen talouskasvu vahvistuu. Bruttokansantuote kasvaa pankin mukaan 1,4 prosenttia vuonna 2024.
Euroalueen työllisyystilanne on vahva. Se tukee talouskasvua. Euroalueen työttömyysaste on ennätyksellisen matala. Se oli syyskuussa 6,6 prosenttia. Investointipankki arvioi työttömyysasteen kasvavan hieman tulevina kuukausina ja olevan 7,2 prosenttia vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.
Vahva työllisyystilanne tukee palkkojen kehitystä euroalueella. Palkat nousivat kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä 4,1 prosenttia vuodessa.
Talouden riskit liittyvät pohjainflaation kehitykseen ja mahdollisen taantuman syvyyteen
Goldman Sachs arvioi, että valtiot vähentävät jatkossa energiatukea. Energian tarjontatilanteen odotetaan säilyvän epävarmana. Sen vuoksi talouskasvun elpyminen on hidasta 2023 ja 2024.
Yksittäisistä maista Saksa ja Italia kärsii energiakriisistä enemmän kuin Espanja ja Ranska.
Italian taloustilanne on muutenkin haastava, sillä valtionvelan ja bruttokansantuotteen suhde on peräti 150 prosenttia. Korkea velkaantuneisuus yhdistettynä korkojen nousuun ja matalaan talouskasvuun on riski Italian taloudelle, mutta myös euroalueen vakaudelle ja talouskehitykselle. Italian uudella hallituksella on edessä vaikeita finanssipoliittisia päätöksiä.
Myös Ranskassa on poliittisia riskejä. Maan hallitus ei löytänyt enemmistöä 2023 budjetin tueksi.
Goldman Sachs arvioi, että euroalueen inflaation huippu saavutetaan joulukuussa. Myös pohjainflaation odotetaan hellittävän ensi vuoden aikana, kun tavaroiden hintakehitys tasoittuu.
Palvelusektorin hintojen pankki ennustaa kuitenkin kallistuvan, koska työvoimapula tukee palkkainflaatiota ja kalliimpi energian hinta näkyy muun muassa toimitilojen kokonaiskustannuksissa.
Euroopan keskuspankki nosti lokakuun korkokokouksessa perusrahoituskoron kahteen prosenttiin. Takana on nyt kaksi 75 korkopisteen koronnostoa. Myös talletuskorkoa ja maksuvalmiusluoton korkoa on nostettu merkittävästi tänä vuonna. Euroopan keskuspankin talletuskorko on 1,50 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko on 2,25 prosenttia.
Goldman Sachs arvioi, että seuraavassa korkokokouksessa joulukuussa keskuspankki nostaa talletuskorkoa 50 korkopistettä. Samansuuruista koronnostoa odotetaan myös helmikuussa.
Pankki ennustaa EKP:n nostavan vielä maalis- ja toukokuussa talletuskorkoa 25 korkopisteellä eli yhteensä 50 korkopistettä. Näin ollen toukokuun korkokokouksen jälkeen talletuskorko olisi kolme prosenttia.
Korkotasoon liittyvinä riskeinä pankki mainitsee pohjainflaation kehityksen. Korkea pohjainflaatio saattaa osoittautua odotettua sitkeämmäksi. Toisaalta riskinä on myös ennustettua syvempi taantuma, joka saattaa aiheuttaa velkakriisin Italiassa.
Goldman Sachs ennustaa, että Euroopan keskuspankki laskee seuraavan kerran ohjauskorkoa neljännellä kvartaalilla 2024. Se olisi pankin arvion mukaan kaksi kvartaalia myöhemmin kuin Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja yhden vuosineljänneksen Englannin keskuspankin jälkeen.
