Kuluva vuosi on ollut osakemarkkinoille vaikea. S&P 500 -indeksi on pudonnut tänä vuonna 21 prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq Composite 34 prosenttia. Osakemarkkinoita ovat painaneet alaspäin keskuspankin kiristyvä rahapolitiikka, kohonnut inflaatio, Ukrainan sota ja Kiinan yhä jatkuvat koronarajoitukset.
Moni sijoittaja pohtii nyt, ovatko kurssit tulleet alas jo tarpeeksi.
Whartonin yliopiston rahoituksen professori ja Stocks for the Long Run -kirjan kirjoittaja Jeremy Siegel näkee osakemarkkinoiden tilanteen nyt otollisena osakeostoille. Hän odottaa Yhdysvaltojen osakkeiden nousevan jopa 30 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana.
”Kahden vuoden kuluttua osakemarkkinat ovat 20 – 30 prosenttia korkeammalla kuin nyt”, Siegel sanoi Bloombergin Masters in Business -podcastissa tällä viikolla. Aiheesta kertoo Market Insider -sivusto.
Siegelin mukaan osakkeet ovat nyt melko aliarvostettuja.
”Jos ostat osakkeita, olet parin vuoden kuluttua erittäin tyytyväinen”, Siegel toteaa.
Siegel näkee tämänhetkisen tilanteen otollisena aikana myös pitkäaikaiselle sijoittajalle.
”Jos sinulla on kauas ulottuvat tulevaisuudennäkymät ja olet vielä nuori, nyt on kultainen aika. Et osta huipulla, vaan ostat lähellä pohjaa. Sinulle taataan suuret tuotot, kun jäät eläkkeelle.”
Siegel on yleensä tunnettu optimistisista pörssinäkemyksistään. Tosin viime keväänä professoria kuitenkin huoletti USA:n keskuspankin kevyt rahapolitiikka ja sen seuraukset. Tuolloin Siegel arveli, että hintojen nousupaineet ja kevyenä pysyvä rahapolitiikka saattavat johtaa jopa 20 prosentin inflaatioon kumulatiivisesti kahden tai kolmen vuoden aikana.
Sen jälkeen USA:n keskuspankki Fed on kuitenkin kiristänyt rahapolitiikkaa rajuin ottein.
Fed päätti viimeisimmässä korkokokouksessaan nostaa ohjauskorkoaan 0,75 prosenttiyksiköllä 3,0–3,75 prosentista 3,75–4,0 prosentin vaihteluvälille. Koronnosto ei ollut lainkaan yllätys, vaan sekä ekonomistit että markkinat olivat sitä jo odottaneet.
Siegel on kuitenkin toistuvasti kritisoinut Fediä siitä, että se on odottanut liian kauan puuttuakseen inflaatioon, joka oli kesäkuussa 40 vuoden korkeimmillaan 9,1 prosentissa ja pysyi syyskuussa yli kahdeksassa prosentissa.
Nyt Siegel kuitenkin pelkää, että Yhdysvaltain keskuspankki on menossa liian pitkälle inflaatiouhan torjumisessa. Keskuspankin ärhäkät otteet ovat nostaneet rajusti markkinakorkoja. Esimerkiksi USA:n yhden vuoden velkakirjan korko on jo lähes 4,8 prosenttia. Vielä kesällä 2021 korko oli lähes nollassa.
Siegel ei ymmärrä, miksi keskuspankki pyrkii jarruttamaan inflaatiota viivästyneiden indikaattoreiden perusteella, kuten vuokrankorotuksien. Keskuspankki ei Siegelin mukaan kiinnitä tarpeeksi huomiota dollarin nousuun tai Yhdysvaltain rahan määrän vähenemiseen tänä vuonna, jotka viittaavat kasvun hidastumiseen ja likviditeetin hiipumiseen.
Fedin pitäisikin nyt kääntää kelkkaa korkojen laskemiseen niiden nostamisen sijaan. Siegel ehdottaa, että keskuspankki nostaisi korkoja vain 50 korkopistettä tässä kuussa ja odottaisi sitten, hälveneekö inflaatiouhka, sen sijaan, että se tekisi kaksi 75 korkopisteen jättikorotusta, kuten useat analyytikot odottavat.
”Mitä pidempään jatkamme koronnostoa tai pysymme korkealla korkotasolla pidempään, taantumasta tulee uskoakseni todellinen mahdollisuus”, Siegel varoittaa.
Amerikkalainen varainhoitaja Blackstone kokosi listan kuudesta taantumaindikaattorista. Ne kaikki antoivat signaalin ennen kolmea edellistä Yhdysvaltain taantumaa. Taantumat johtuivat tekno- ja kiinteistökuplasta sekä koronapandemiasta.
Indikaattoreista neljä viittaa nyt taantuman olevan ovella.
Yksi yleinen ja luotettavana pidetty taantumaindikaattori on tuottokäyrä. Tuottokäyrän tulee olla laskeva, että se antaa taantumasignaalin. Se on ollut sitä jo kuukausia. Laskeva tuottokäyrä on ennustanut kaikki edelliset kuusi taantumaa Yhdysvalloissa.
