Älykoti voi talvikuukausina tuoda jopa 30 prosentin säästön energiankulutukseen.
Venäjän suljettua kaasuhanat Eurooppaan, ovat sähkölaskut nousseet kohtuuttomiksi sekä kuluttajilla että sähköä hyödyntävällä teollisuudella. Tilanne ei näytä helpottuvan talven lähestyessä.
Etlan tutkijat Jussi Lintunen ja Olli-Pekka Kuusela toteavat, että parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville.
Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Kuusela.
”Sähkömarkkinoihin puuttuminen esimerkiksi hintakaton avulla sotkee markkinamekanismin, ja siitä seuraavat sähkönsäännöstelytoimet tulevat myös luultavasti kalliiksi. Sen sijaan kohdennettu tulonsiirto on suoraviivaisin, sillä se ei vääristäisi hintainformaatiota käyttäjiltä eikä tuottajilta. Se voisi siksi tehokkaammin johtaa jatkossa tarvittaviin investointeihin energiatehokkuuteen sekä uuden kapasiteetin rakentamiseen”, Kuusela toteaa.
Etlan tutkijoiden mukaan toimiva keino kireässä markkinatilanteessa olisi kaikkien kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kannustimien lisääminen sähkön säästämiseen.
Filosofian maisteri Sanna Tuomela tutki väitöstyössään älykotien energiateknologiaan liittyviä arvoja, käyttökokemusta sekä energian säästömahdollisuuksia.
Tutkimus alkoi jo neljä vuotta sitten ja on nyt erittäin ajankohtainen. Tuomela havainnoi 28 kotitaloutta ja haastatteli niiden asukkaita. Lisäksi hän analysoi tarkkaan kymmenen talouden energiakulutustiedot ennen ja jälkeen älykotiratkaisun käyttöönoton voidakseen olla varma muutoksen vaikutuksista.
”Perimmäisenä tavoitteena on vähentää kotitalouksien energiankulutusta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä digitaalisten ratkaisujen avulla. Tutkimuksessa selvitin kontekstuaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat älykkään kodin energiateknologioiden omaksumiseen ja käyttöön, asukkaiden arvoihin ja mieltymyksiin. Tutkimuksessa älykodeista puhutaan SHEMS-termillä, joka on akronyymi englannista: smart home energy management systems”, Tuomela kertoo väitöstutkimuksensa lähtökohdista.
Tuomelan mukaan aiemmat vastaavat tutkimukset ovat olleet lähinnä simulaatioita, mutta hänen tutkimuksessa mentiin syvälle kotien arkeen.
”Mielenkiintoinen huomio oli, että SHEMS-käyttäjät tavoittelevat ensisijaisesti taloudellisia etuja, ympäristöystävällisyyden ollessa tärkeä mutta toissijainen arvo. Muita kodin älykkääseen energiateknologiaan yhdistettyjä arvoja olivat asumismukavuus, turvallisuus ja uteliaisuus uusia teknologioita kohtaan”, Tuomela kertoo.
Käyttäjien ymmärrys järjestelmistä ja niiden yhteydestä laajempaan energiajärjestelmään ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen oli kuitenkin hyvin vähäistä. Tuomelan väitöstutkimus osoitti, että SHEMS voi talvikuukausina tuoda jopa 30 prosentin säästön energiankulutukseen.
Tutkituissa kodeissa järjestelmä muutti päivittäistä kulutusprofiilia niin, että kulutusta siirtyi huippukulutuksen ajoilta vähemmän sähkönkulutuksen tunneille. Tämä on etenkin tulevan talven ja kansallisen energiasäästön kannalta hyvä tieto.
”Kuitenkin energiansäästöasteessa oli suuria eroja kotitalouksien välillä ja jopa samassa taloudessa eri talvikuukausina. Jatkotutkimuksen kannalta onkin jännittävää nähdä, millä tavoin nyt asetetut energian kulutuksen vähennystavoitteet ja kulutuspiikkien ja jopa energiakriisin tietoisuuden lisääntyminen vaikuttaa ihmisten valintoihin ja toimintaan”, Sanna Tuomela toteaa.
Vielä tarvitaan lisää tietoa kotien älykkäiden energiateknologioiden käyttäjistä ja rooleista, ja asukkaille tietoa energianhallinnasta sekä oman kulutuksen yhteydestä laajempaan energiajärjestelmään, Tuomela pohtii. Kaikki tämä lisää aktivointia osallistumaan energian säästämiseen ja kulutuksen järkevöittämiseen.
”Tutkimukseni tulokset edistävät kestävien digitaalisten energiajärjestelmien tutkimusta, älykkään kodin teknologioiden suunnittelua, energiatutkimusta ja energiapolitiikan suunnittelua.
Filosofian maisteri Sanna Tuomela väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 11.11. Tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan suomennettu otsikko on Älykkäät kodin energiateknologiat: käyttöönotto, käyttökokemus ja energiansäästöpotentiaali (Smart home energy technologies: adoption, user experience and energy saving potential). Vastaväittäjänä toimi emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto yliopistosta ja kustoksena professori Netta Iivari Oulun yliopistosta.
Ei se älytekniikka pelasta sitä -50 luvulla oleva omakotitaloa jossa on suorasähkölämmitys ja ainoat remontit ovat olleet keittiö ja vesiputket, nekin pakon alla. Yläpohjassa edelleen samat purueristeet ja samoin seinissä. Miksi näitä eläkeläisten asuntoja pitäisi tukea, koska halvemmalla ei saatu rakennettua?? Ja se maalämpökin vesikiertoisine pattereineen maksaisi paljon, puhumattakaan saatavuudesta näin kriisi aikana, kun heti pitäisi saada.
Entäpä tuleva, sähköautot yleistyvät ja ei meinata saada tärisevä- ja/tai kaivitoivaputkista ydinvoimalaa hajoamisten välissä edes testikäyntiin, kun olemassa olevat voimalat ovat jo vanhoja. Uudet 3 ydinvoimalaa pitäisi pistää rakenteille samantein, että edes 2050 olisi 2 toimivaa ydinvoimalaa tuottamaan sähköä tarpeeseen