Tuloskasvu tulee kääntymään negatiiviseksi tulevien kvartaalien aikana, ennustaa sijoitusammattilainen.
Viime perjantaina julkaistiin Yhdysvaltojen lokakuun työmarkkinaraportti, joka osoitti maailman suurimman talouden työmarkkinoiden pysyneen vireinä. Maatalouden ulkopuolelle syntyi noin 261 000 uutta työpaikkaa, ja työttömyysaste nousi vain aavistuksen, 3,7 prosenttiin.
Työttömyysaste on edelleen historiallisesti hyvin matalalla tasolla. Palkansaajien keskimääräiset tuntiansiot nousivat 4,7 prosenttia.
Huolimatta hyvistä työllisyysluvuista, ovat yritysten tulevaisuudennäkymiä luotaavat ostopäällikköindeksit ovat jatkaneet heikentymistään sekä teollisuudessa että palveluissa, kertoo Aktian allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen pankin markkinakatsauksessa.. Ennakoivat suhdanneindeksit ne ovat vajonneet sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla jo tasoille, jotka indikoivat nollakasvua.
Suhdannekäänne saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa tilanteeseen, jossa maailmantalous kohtaa samanaikaisesti sekä talouden sakkaamisen että korkean inflaation. Tällöin kyse olisi siis sijoittajan kirosanasta eli stagflaatiosta.
Inflaatio osoittautunut kiusallisen kestäväksi
Inflaatio ei ole siis vieläkään ole taittunut laskuun, vaan raivoaa yhä erittäin korkealla. USA:ssa inflaatio on vuositasolla yli kahdeksassa prosentissa ja euroalueella lähes 11 prosentissa.
”Huolestuttavaa on, että myös ns. pohjainflaatio, josta energian ja ruoan hinnan vaikutukset on poistettu, kiihtyy yhä sekä USA:ssa että euroalueella”, Tähtinen toteaa.
Keskuspankit ovat pakkoraossa. Niiden on jo uskottavuutensakin vuoksi pakko yrittää painaa kiristävällä rahapolitiikalla inflaatio takaisin lähelle tavoitetasoa – vaikka se tarkoittaisi kasvavaa työttömyyttä ja talouskasvun hyytymistä.
”Mikäli varsinkaan pohjainflaatio ei käänny laskevalle uralle, riskinä on yhä, että keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaansa odotettua enemmän taantuman uhallakin”, Tähtinen toteaa.
Tuloskehitys kääntynyt laskuun
S&P 500-indeksin yhtiöistä jo yli 85 prosenttia on raportoinut kolmannen neljänneksen luvut. Näistä raportoineista yhtiöistä 70 prosenttia on yltänyt positiiviseen tulosyllätykseen ja noin 71 prosenttia näistä yhtiöistä on ylittänyt myös liikevaihdon kasvuennusteen.
Tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen.
”Tuloskausi ei ole ollut kuitenkaan yhtä juhlaa, sillä jo raportoineiden yhtiöiden tuloskasvu kolmannella neljänneksellä on ollut vain 2,2 prosenttia. Kolmannen neljänneksen tuloskasvu on ollut heikoin neljännes sitten koronavuoden 2020 kolmannen neljänneksen, jolloin tulokset laskivat 5,7 prosenttia”, kertoo konkarisijoittaja Hannu Angervuo.
Tähtinen muistuttaa, että energiasektorin vaikutus kokonaistuloskasvuun on iso, sen vaikutus pois lukien tulokset USA:ssa ovat jo laskeneet.
”Huomioiden hidastuvan talouskasvun ja jatkossa yhä entistä haastavammat vertailukohdat, on todennäköistä, että tuloskasvu tulee kääntymään negatiiviseksi tulevien kvartaalien aikana”, Tähtinen ennustaa.
Ylipaino eurooppalaisosakkeissa
Tähtisen mukaan keskuspankkien koronnostojen jatkuminen edelleen, kunnes inflaatiossa alkaa näkymään taittumisen merkkejä, ja hidastuvan tuloskasvun pitäisi alkaa olla jo hinnoiteltuna markkinoilla. Kuitenkaan syvempää talous- ja tulostaantumaa markkinat eivät vielä hinnoittele.
Toisin sanoen markkinat eivät hinnoittele stagflaatiota, jossa osakkeiden tuottokehityksen jarruna olisi sekä pysähtynyt tai laskeva talouskasvu yhdistettynä korkeana jylläävään inflaatioon.
Osakeallokaatiossa Aktia ylipainottaa nyt Eurooppaa ja on alipainossa Pohjoismaissa. USA, Japani ja kehittyvät markkinat ovat neutraalipainossa.
Korkoallokaatiossa euroalueen valtionlainat ovat Aktialla isossa alipainossa ja kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräiset valtionlainat puolestaan isossa ylipainossa.
