Helsingin messukeskukseen kokoontui keskiviikkona kaksijakoinen joukko. Sijoittajamessuille saapui satamäärin sijoittajia tutustumaan niin uusiin sijoituskohteisiin kuin haistelemaan markkinoiden suuntaa.
Viereiseen halliin kerääntyi kalliin ja käyttäjiä työllistävän Apotti-järjestelmän tukihenkilöt. Järjestelmän noin 50 000 käyttäjää tukee oman työnsä ohessa 5500 tukihenkilöä, joista noin 900 oli saapunut messukeskukseen. Julkisen sektorin tehottomuus vaatiikin tukevaa rahoituspohjaa.
Osakesäästötilistä on tullut koko kansan säästämisen työkalu
Osakesäästäjien toimitusjohtajan Victor Snellmanin luotsaamassa paneelikeskustelussa poliitikoilla oli rahoituspohjaa luoville sijoittajille vain vähän annettavaa.
Snellman pyrki kiinnittämään poliitikoiden huomion suomalaisten kansainvälisesti verrattain alhaiseen varallisuuteen ja sen heikkoon kehitykseen suhteessa muihin Pohjoismaihin, joissa osakesäästötilin kaltainen järjestelmä on ollut käytössä paljon Suomea pidempään.
Sosiaalidemokraateista paikalle oli saapunut eduskuntavaaliehdokas Lauri Muranen, joka pyrki katsomaan enemmän peruutuspeiliin kuin eteenpäin. Osakesäästäjien osakesäästötilin kehitysehdotukset hän torppasi vedoten lähinnä perehtymisen puutteeseen.
Myös Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ja Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto halusivat valtion kaitsevan kansalaisten sijoitustoimintaa osakesäästötilillä.
Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen oli kansankapitalismin suhteen avarakatseisempi.
“Osakesäästötiliä voisi kehittää moottorisahalla ja poistaa kaikki rajoitukset. Kaikki kansanosat ovat ottaneet osakesäästötilin käyttöönsä. ”
Hänen mukaansa osakesäästötili on koko kansan säästämisen ja sijoittamisen väline. Lisäksi suuren sijoittajajoukon äänestyskäyttäytyminen on hyvä jarru hillitsemään innokkaimpia veronkorottajia. Marttinen onkin tehnyt osakesäästötilin kehittämisestä lakialoitteen syyskuussa.
“Meillä ei ole mitään muutoksia vireillä osakesäästötiliin”, totesi valtionvarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare vain hetkeä aiemmin Verotuksen tulevaisuus -paneelikeskustelussa.
Messuyleisö koostui nuorista ja vanhoista
Aamun puheenvuorossaan Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman iloitsi suomalaisten osakesijoittajien lukumäärän ylittäneen miljoonan rajapyykin. Samalla kotipörssimme on vielä saamassa joukkoonsa uusia yhtiöitä, vaikka kovin listautumisinto onkin hiipunut.
Keskellä arkipäivää järjestetty messuohjelma houkutteli yleisökseen niin vanhoja kuin nuoria sijoittajia. Nuorten suuri määrä onkin kansakuntamme vaurastumisen kannalta rohkaisevaa.
Parivaljakko Joona Tiainen ja Anttoni Räsänen saapuivat messuille haistelemaan messujen pöhinää ja uusia trendejä.
“Olemme pitkän aikavälin osakesijoittajia ja nyt alkaa olla taas aika pukea ostohousuja jalkaan”, sanovat Tiainen ja Räsänen yhdestä suusta. “Hienoa, että täällä on meidän tapaan paljon nuoria.”
“Positiivinen tunnelma täällä. Sammon sijoittajaesitys oli oikein mielenkiintoinen. Vaihtoehtoiset sijoituskohteet kiinnostavat myös. Kuuntelimme huolellisesti esimerkiksi kiinteistömarkkinakatsauksen”, Tiainen kertaa messujen antia.
Inderesin analyytikko Matias Arolan katsaus kiinteistömarkkinaan keräsi suuren yleisön. Kiinteistösijoitusten tuotot kohtaavat painetta kahta kautta, kun korkokulut kasvavat ja inflaatio nostaa kiinteistöjen hoitokuluja.
“Listattujen kiinteistöyhtiöiden alennukset suhteessa niiden omaisuuden arvoon on yleisesti ottaen vain illuusio”, totesi Arola katsauksessaan.
Näkymät ja arvostustasot huolettavat asiantuntijoita
Messujen avauspuheenvuorot eivät nekään tarjonneet sijoittajalle ruusuista tulevaisuutta.
ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoi talouden menevän taantumaan, mutta näki yritysten olevan yhä hyvässä asemassa. Niiden taseet ovat vahvoja ja tulokset hyvällä tasolla. Syvempään lamaan johtavia irtisanomisaaltoja tuskin nähdään lähitulevaisuudessa.
Kokonaiskuvassa osakemarkkinat ovat yhä kalliit, kun arvostustasoa tarkastellaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasin mukaan osakemarkkinoiden arvo on Yhdysvalloissa vielä viimeisen kurssilaskun jälkeen 2000-luvun IT-kuplan tasolla eli 157 % bruttokansantuotteesta. Nykyinen taso on yhä 22 % pitkän aikavälin trendilinjan yläpuolella.
Esityksessään Paasi ennakoi arvo-osakkeiden uutta tulemista suhteessa kasvuosakkeisiin. Hänen mukaansa laatuyhtiöt toimivat sijoittajan turvasatamana.
Messuilla esiintyi useampi kotimainen laatuyhtiö tai sellaiseksi vuosien saatossa kasvanut.
Erityisen vaikuttava on Jussi Pesosen lähes kahden vuosikymmenen matka UPM:n toimitusjohtajana. Tänä päivänä Pesonen kutsuu vielä paperiyhtiön leimaa kantavaa UPM:ää globaaliksi biomateriaalien kasvuyhtiöksi.
Ennätystuloksia takovan UPM:n sijoittajatarina onkin houkutteleva nykyisessä markkinaympäristössä. Kasvuyhtiö sanan tilalle voisi hyvin vaihtaa sanan laatuyhtiö.
