Prosessiteollisuus jyräsi heinä-syyskuuussa tulosennätykseen Helsingin pörssissä. Mitkä ovat yhtiöiden vastuullisuustoimet kuluttajan ja Ukrainan suuntaan?
Vastuullisuus, tulosennätykset ja Ukrainan sota, osa 2/2
Kalliit hinnat kuluttajalle eivät tule tyhjästä. Toisessa päässä on aina joku tai jokin hyötyjä. Tämä liittyy olennaisesti myös vastuullisuuteen. Väittäisin, että vastuu kuluttajan suuntaan on tällä hetkellä jopa tähdellisempää kuin lähivuosien hiilipäästöjen kehitys.
Miksi? Perustelin viime jutussa 4.11.2022.
Jos yhtiöt maksimoivat voitollisuutta, kuluttaja voi hermostua, länsimaiden tuki Ukrainalle vähentyä ja Venäjä saada yliotteen väkivaltaisessa hyökkäyksessään. Diktatuuri saada yliotteen demokratiasta.
Kotimaan inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa syyskuussa 8,1 prosenttia. (Tilastokeskus)
Voitollisuuden kytkeytyminen Ukrainan sotaan ja toisaalta kuluttajan ahdinkoon näkyy suoraviivaisimmin energiantuotannossa. Energiatuonnin vähentyminen Venäjältä sodan seurauksena on nostanut erityisesti maakaasun hinnan korkeuksiin. Tämä vaikuttaa nykyisessä sähkömarkkinamallissa suoraan sähkön hintaan, vaikka sähkön tuottaminen vedellä, tuulella ja ydinvoimalla on yhtä edullista kuin ennenkin.
Viitaten juttusarjan ensimmäiseen osaan, kotimaan energiateollisuuden ylin edunvalvoja on todennut julkisesti, että nykyistä sähkön hinnoittelumekanismia ei ole kehitetty tilanteeseen, jossa yhden polttoaineen (maakaasu) hinta nousee 20-kertaiseksi.
Samalla sähkö on kuluttajalle ja yrityksille välttämättömyyshyödyke. Toisin sanoen sähkön voimakas hinnannousu menee vaikutuksiltaan suoraan laajaan kuluttajamassaan ja heijastuu suoravaisesti monien väestöryhmien elintasoon ja sosioekonomiseen tilanteeseen.
Varsinkin kansalaisilla, joilla on korkea sähkön kulutus suhteessa tulotasoon, sähkön hinnannousu vaikuttaa arjesta selviytymiseen hyvinkin nopeasti. Monia muita hinnannousuja hän voi väistää erilaisilla kulutusvalinnoilla helpommin kuin sähkön ja lämmityksen kaltaista perusinfraa.
Tulosennätykset painottuvat muutamille toimialoille
Monet muutkin suuryritykset kuin ne, joiden liiketoimintaan kuuluu sähköntuotantoa, tekevät tulosennätyksiä. Tämä johtuu niukkuusmarkkinoista, jossa kysyntä ylittää tarjonnan.
Erityisesti prosessiteollisuus, kuten metsä-, teräs-, pakkaus- ja kemianteollisuus, on pystynyt nostamaan tuotehintojaan euromääräisesti enemmän ja nopeammin kuin niiden omat kustannukset ovat nousseet. Tämä heijastuu suoraan yritysten katteisiin.
Samalla kyse on tyypillisesti syklisestä, suhdanneherkästä teollisuudesta. Konepajoissa tilanne ei ole yhtä selkeä, koska tuotantoajat ovat pidempiä ja aiemmin tehdyissä kaupoissa hinnat on saatettu sopia aiemman kustannustilanteen mukaan.
Hintojen nousun hyötyjiä Helsingin pörssissä ovat esimerkiksi metsäyhtiöt UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsä Group, teräsyhtiöt SSAB (kotipaikka Ruotsi), Outokumpu, pakkausvalmistaja Huhtamäki ja kemianyhtiö Kemira. Kaikilla näillä kolmoskvartaalin tulos oli tänä vuonna parempi tai selvästi parempi kuin kertaakaan viimeiseen neljään vuoteen, useimmilla kaikkien aikojan paras.
Myös pankit ja päivittäistavarakauppa hyötyvät. Kuluttajan maksaessa korkeampia korkoja ja kovempia ruuan ja muiden päivittäistavaroiden hintoja kate valuu kaupalle isompina voittoina. Taulukon yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kolmoskvartaalilla on kasvanut vuoden takaisesta 3,8 miljardista 4,8 miljardiin euroon eli 25 prosenttia. (Metsä Board on eliminoitu, koska se on Metsä Groupin tytäryhtiö.)
Toimialojen voimasuhteissa palautumista
Jälleen kerran – kuten vuosituhannen alussa – perinteinen teollisuus on säilyttänyt arvonsa niin sanottujen uusien toimialojen ajettua kuplaan. Sijoittajalle se on samalla viesti hajauttamisen tärkeydestä.
Sekä kotimaan kasvuyhtiöt että kansainväliset isot teknologia- ja alustatalouden yhtiöt ovat menettäneet arvoaan tänä vuonna.
Kuten kuvaajista havaitaan, kotimaan isot teollisuusyhtiöt ovat tuottaneet viimeisten 12 kuukauden aikana lähes järjestään paremmin kuin amerikkalaiset isot teknologiaosakkeet. Euro on tosin heikentynyt samassa ajassa 12 prosenttia dollaria vasten, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa.
Vertailun amerikkalaisosakkesta Apple on pitänyt parhaiten arvonsa Facebookin menettäessä sitä jopa 72 prosenttia. Vertailun suomalaisosakkeista – suomalaisruotsalainen SSAB mukaan lukien – parhaat 12 kuukauden tuotot ovat hiiliteräsyhtiö SSAB:lla, metsäyhtiö UPM:llä ja kemianyhtiö Kemiralla, kaikilla yli 10 prosenttia. Heikoin tuotto on ruostumattoman teräksen valmistaja Outokummulla.
Vastuullisuusympäristö muuttuu sodan ja inflaation vuoksi
On kiinnostavaa, mitä yhtiöt lausuvat jatkossa vastuullisuudesta kuluttajan suuntaan. Entä mitkä ovat toimet eriarvoisuuden lisääntyessä? Sodasta ja inflaatiosta hyötyvien yhtiöiden voisi olettaa suuntaavansa osan voitollisuudestaan esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamiseen tai hädänalaisten auttamiseen viimeistään tilinpäätösten yhteydessä.
Yrityssektori ja isot eläkesijoittajat ovat olleet varsin hiljaa samalla, kun poliitikot ja valtiot pyrkivät ratkomaan sotaa ja humanitääristä kriisiä Euroopassa. Tilanne ei toki ole yksinkertainen yrityksillekään; vastuullisuusympäristön nopea muutos kysyy uudenlaista johdon ja keskijohdon koordinaatiota.
Onneksi joitakin positiivisiakin signaaleja on. Yksittäisenä esimerkkinä energia-alalta nostettakoon Vaasan Sähkön kehittelemä tuote, jossa kiinteähintaiseen sähkösopimukseen tulee mahdollisuus hyödyntää pörssisähköä.
Tästä tviittasi professori Timo Rothovius 1.11.2022 pikaviestipalvelu Twitterissä.
Täytyy muistaa, että sähköyhtiöiden antamat maksuajan joustot ovat toki monille kuluttajille tärkeitä, mutta yhtiöiden näkökulmasta loppujen lopuksi vain isojen voittojen (kassavirran) jaksottamista eri kvartaaleille.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
