Piensijoittajan kannattaa venyttää sihtiään osakesalkkunsa riskinotossa.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuon ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden tehtailu tulosennätyksissä voi ottaa takapakkia jo ensi vuoden ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla.
”Piensijoittajan kannattaa nyt seurata, että pystyvätkö etenkin teollisuuden suuret pörssiyhtiöt saavuttamaan vuoden viimeisellä neljänneksellä tuloksellisesti vuoden parhaan neljänneksen”, Angervuo toteaa.
Jos niin ei käy, saattaa ensi vuonna tulla eteen laskeva tuloskehitys, mikä näkynee myös pörssikurssien liikkeissä.
”Inflaatio ei näytä taantumisen merkkejä Euroopassa,” toteaa Angervuo, joka ottaa ennusteensa pohjaksi pörssiyhtiöiden tuloshistorian eri kriisien osalta koko 2 000-luvulla.
Eli heikko loppuvuosi on perinteisesti langettanut tulosten hiipumista tulevalle vuodelle.
Huipputuloksia nollakoroista
Angervuo muistuttaa, että pörssiyhtiöt ovat nyt juhlineet huipputuloksillaan aikajaksolla, joka lähti liikkeelle keskuspankkien nollakoroista ja hulvattomasti setelirahan jakelusta koronkriisin aikana.
”Setelikoneen pyöritys ajoittui vuoden 2021 jälkimmäiselle puoliskolle. Pörssiyhtiöiden tuloshuippu osuu sitten vuoden 2022 toiseen ja kolmanteen neljännekseen”, toteaa Angervuo.
Pörssikonkari on niin ikään perinteisesti osunut tulosennusteissaan nappiin, mikä tulee ilmi esimerkiksi SalkunRakentajan artikkelissa 18. lokakuuta.
”Pörssiyhtiöt saattavat vielä saavuttaa koko kuluvalta vuodelta historiallisen tuloshuipun”, Angervuo tpteaa.
Mutta jos ja kun Suomen talous painuu ensi vuonna muun Euroopan matkassa taantumaan, voi Angervuon ennusteen mukaan sijoittaja varautua riskiin. Eli pörssiyhtiöiden yhteenlasketun nettotulossumma voi laskea jopa 20-30 prosentin verran.
Konepajoilla hitaampi tempo tuloksissa
Nyt inflaatio vauhdittaa korkojen nostoja, mikä luo aaltoliikettä pörssikursseihin. Sijoittajat karttavat riskiä pörssiyhtiöiden rahoituskustannuksista.
Metsän ohella Helsingin pörssin ankkuriyhtiöt eli konepajat ovat perinteisesti saavuttaneet korkeimman kannattavuuden vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Angervuon mukaan takapakkia voi vuoden lopulle koitua etenkin konepajojen tuloksen hidastempoisesta vahvistumisesta pidemmälläkin aikavälillä, mikä selittyy muun muassa komponenttien hintojen nousulla.
”Konepajat ovat saavuttaneet historiallisestikin korkean tilauskannan, mutta tahti tuloksen tekemisessä on jäänyt muita perusteollisuuden yhtiöitä, kuten metallia, metsää ja kemiaa heikommaksi.”
Metsäyhtiöt tekivät kolmannella kvartaalilla yli 20 prosenttia liikevaihdostaan liikevoittoa ja konepajat noin kymmenen prosentin verran. Angervuo toteaa, että konepajojen kannattavuuden paraneminen jäi paljon heikommaksi verrattuna metsään.
Kova tulostahti suhteessa kurssimuutoksiin
Pörssiyhtiöillä on kuitenkin kokonaisuudessaan mennyt lujaa suhteessa osakekurssien jyrkästikin mollivoittoisiin liikkeisiin.
Angervuo laskee, että kaikki pörssiyhtiöt yltävät kolmannella neljänneksellä noin 8,8 miljardin euron yhteenlaskettuun liikevoittoon ja pääsevät noin 100 miljoonan euron päähän vuoden toisella neljänneksellä saavutetusta historiallisen kvartaalitason ennätyksestä.
Kun historiassa menee taaksepäin, pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto nousee toiseksi korkeimmaksi sitten vuoden 2 000. Angervuon ilmaisun mukaan ”tiikerin loikkaa on toistaiseksi taltuttanut pörssin karhumarkkinat”.
”Yli 21 prosentin parannusta yhteenlasketussa liikevoitossa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä voi nyt historian valossa luonnehtia jopa tiikerinloikaksi yli ennustetun pörssikaaoksen.”
Pörssin päälistan yhtiöiden vertailukelpoinen yhteenlaskettu liikevoitto on vahvistunut noin 18 prosenttia eli 3,67 miljardilla eurolla tammi-syyskuussakin eli yhdeksän kuukauden aikana. Liikevaihtoa kertyi kolmannella kvartaalilla pörssiyhtiölle yhteensä ennätykselliset 55,5 miljardia euroa, josta teollisuuden osuudeksi tuli hieman yli 49 miljardia euroa.
Koko teollisuudenkin liikevaihto nousi prosenteissa noin neljänneksen ja liikevoitto yli 12 prosentin verran.
Teräs ja metsä tulostehtailijoita
Helsingin pörssin tuloshuipun tekijöiksi voi nostaa teräsyhtiöt SSAB:n ja Outokummun sekä metsäteollisuus eli Metsä-Boardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen. Nokia sijoittuu keskikastiin.
Outokumpukin nousi kannattavuudessa samalle kymmenen prosentin tasolle kilpailijoidensa kanssa eli espanjalaisen Acerinoxin ja ranskalais-luxemburgilaisen Aperamin.
Angervuo arvioi, että teräs- ja metsäyhtiöt lyövät kaikkien aikojen ennätykset nettotuloksissa kuluvalta vuodelta. Tosin teräksen kysyntä osoittaa laantumisen merkkejä, mikä voi päätellä teräsjätti Archelor Mittailin osavuodesta.
Kallis öljy on palkinnut myös Nestettä ja raaka-aineiden hintojen nousu esimerkiksi Kemiraa.
Konepajat ottavat revanssia pörssissä
Sijoittajat ovat uuden kopin konepajoista. Koneen, Valmetin, Konecranesin, Cargotecin ja Wärtsilän sekä Ponssen osakekurssit ovat ampaisseet nousuun viikon sisällä eli osavuosilukujen julkistuksen jälkeen.
Yhteenlasketun liikevaihdon ja liikevoittojen kasvuprosenteista voi päätellä, että yhtiöt ovat toistaiseksi pystyneet ainakin kohtuullisesti ajamaan kustannusten nousuja myyntihintoihinsa.
Konepajojen asemaa globaaleilla pelikentillä voi rinnastaa kilpailijoita vasten.
Esimerkiksi Metso Outotec saavutti kolmannella kvartaalilla murskaimissa noin 362 miljoonan euron liikevaihdon ja amerikkalainen Terex noin 450 miljoonan euron. Liikevoittoa lohkesi molemmilla noin yli 14 prosenttia murskaimien liikevaihdosta, jota Metso nosti enemmän kuin Terex.
Metso Outotec pystyi myös ”Outotecin tontilla” tekemään korkeamman liikevoiton verrattuna yhteen kovimpaan kilpailijaansa eli tanskalaisen FL Smidthiin.
Tasaväkistä vääntöä
Kisaa voi luonnehtia tasaväkiseksi suomalaisten ja ulkomaisten yhtiöiden kesken globaalisti.
Esimerkiksi Valmetin ja sen itävaltalaisen kilpailijan Andritz Pulp and Paperin tilauskanta oli molemmilla yhtiöillä sama eli noin 4,7 miljardia euroa syyskuun lopussa.
Konecranesin tilauskanta ylitti kolme miljardia euroa syyskuun lopussa. Ja amerikkalaisen kilpailijan Columbus McKinnonin tilauskanta on liikkunut noin 350 miljoonan euron molemmin puolin.
Wärtsilän osavuosikatsaus kertoo tilausvoitoista, jossa yhtiö kampittaa energiapuolen tilausrintamalla suuria turbiinien valmistajia, kuten mahdollisesti GE:n ja Siemens Gas and Powerin sekä Mitsubishin. Wärtsilä Energy kilpailuvalttinaan monipolttomoottoreitaan. (SalkunRakentaja 27. lokakuuta)
Hissiyhtiö Koneen osakekurssi on noussut nopeasti kaksinumeroisin prosenttiluvuin.
Hieman paitsioon on jäänyt se, että Kone saavutti kolmannella kvartaalilla uusissa laitteissa oin 1,6 miljardin euron myynnin ja sen kovin kilpailija eli Otis hieman vähemmän eli hieman yli 1,4 miljardin euron myynnin. Kone ja Otis etenevät siten kvartaali kvartaalilta uusissa laitteissa melko lailla tasatahtia.
Angervuo sanookin, että euron halventuminen suhteessa dollarin pitäisi loppuvuodesta tukea suomalaisyhtiöiden vientiä sekä määrissä että arvoissa.
