Asunnot ja kiinteistöt

Isännöintiliitto: Uudiskohteiden rahoitusvastikkeet rajussa nousussa – jopa 1000 euron nousu kuukaudessa

Isännöintiliitto pelkää, että moni uudiskohteen ostaja ei ole varautunut riittävästi korkojen noususta aiheutuvaan vastikkeiden nousuun.

Korkojen nousu ja inflaatio nostavat nyt monen uudiskohteen kustannuksia rajusti, varoittaa Isännöintiliitto.

Kustannusten nousun taustalla on Isännöintiliiton mukaan taloyhtiölainojen runsas käyttö uudiskohteiden rahoittamisessa 2010-luvulla sekä tonttivuokrat, joiden indeksikorotukset osuvat monen taloyhtiön kassaan nyt ensi kertaa kunnolla.

Isännöintiliiton tekemässä esimerkkilaskelmassa 50-neliöisen, runsaasti taloyhtiölainaa hyödyntäen hankitun uudisasunnon vastike nousee jopa yli tuhannella eurolla kuukaudessa.

Viime vuosikymmenen voimakas asuntorakentaminen sekä taloyhtiölainojen käyttö uudisrakentamisen moottorina on saanut kuluvana syksynä ennakoidun käänteen.

”Monissa uudiskohteissa lasketaan tällä hetkellä kuumeisesti tämän talven ja ensi vuoden rahoitusvastikkeiden määrää. Korkojen nousu voi vaikuttaa kustannuksiin rajustikin kohteissa, joissa taloyhtiölainaa on hyödynnetty runsaasti”, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo.

Lyhennysvapaiden päättyminen saattaa tuoda ikävän yllätyksen

Erityisen tarkkana saavat olla ne osakkaat, joilla taloyhtiölainojen lyhennysvapaat päättyvät samaan aikaan koronnousun kanssa. Lyhennysvapaa tarkoittaa uudiskohteissa valmistumisen jälkeistä aikaa, jolloin taloyhtiölainasta maksetaan vain korkoja.

Lyhennysvapaan jälkeen rahoitusvastikkeella maksetaan koron lisäksi myös lainan lyhennystä.

Viljamaan mukaan luvassa voi olla ikäviä yllätyksiä osakkaille, jotka ovat nauttineet lyhennysvapaasta talon valmistumisen jälkeen.

”Asuntomarkkinan helmasyntinä on muutenkin ollut se, että uudiskohteiden vastikkeiden kokonaisuuden ymmärtäminen on ollut kuluttajalle sekavaa. Myyntiesitteissä on saatettu puhua kolmestakin eri asumiskustannuksesta eli rahoitusvastikkeesta, hoitovastikkeesta ja tonttivastikkeesta. Rahoitusvastiketta on usein markkinoitu erityisesti lyhennysvapaan aikaista euromäärää korostaen.”

Isännöintiliitossa pelätään, että moni uudiskohteen ostaja ei ole riittävästi varautunut korkojen nousuun.

”Viimeistään nyt on tärkeä herätä tilanteeseen”, Viljamaa sanoo.

Kustannuspaineita voi koronnousun lisäksi olla myös muissa vastikelajeissa.

Isännöintiliiton mukaan tonttivuokrissa olevat indeksikorotukset saattavat nyt realisoitua monessa taloyhtiössä ensi kertaa. Lisäksi yleinen kustannusten nousu sekä energian hinnannousu tuovat paineita hoitovastikkeeseen.

Raskaasti lainoitetuissa taloyhtiöissä vastikekulut voivat nousta jopa yli tuhannella eurolla

Isännöintiliiton tekemä esimerkkilaskelma havainnollistaa asiaa karulla tavalla. Esimerkkilaskelman uudisasunnossa rahoitusvastike yli kuusinkertaistuu 175 eurosta yli 1100 euroon korkojen noustessa ja taloyhtiölainan lyhennysvapaiden loppuessa.

Myös hoitovastike nousee tonttivuokran ja muiden hoitokulujen, kuten lämmityskulujen, kasvaessa. Yhteensä esimerkkiasunnon vastikekulut nousevat kuukausittain yli tuhannella eurolla 485 eurosta yli 1500 euroon.

Viljamaa kertoo, että esimerkkilaskelma näyttää tilanteen uudiskohteessa, jossa taloyhtiölainaa on 70 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Tällöin nykyinen 2,8 prosentin korkotaso ja lyhennysvapaan loppuminen todella tuo dramaattisia vaikutuksia osakkaan kukkarolle.

”Hoitovastikkeen nousu johtuu kustannusten poikkeuksellisesta noususta. Jos taloyhtiön kassassa ei ole puskuria, nousu voi olla hyvinkin voimakasta. Isännöintiliiton tiedossa on taloyhtiöitä, joissa on jo nyt jouduttu nostamaan hoitovastiketta jopa 50 prosenttia, jotta rahat saadaan riittämään”, Viljamaa sanoo.

Varautuminen kustannuspaineisiin ja suunnitelmallinen taloudenpito tärkeää

Isännöintiliiton mukaan moni osakas, taloyhtiön hallituksen jäsen ja isännöitsijä pohtii tällä hetkellä kovasti, miten näihin kustannuspaineisiin voidaan vastata.

Viljamaa korostaa tosiasioiden tunnustamista, suunnitelmallisuutta ja avointa yhteistyötä taloyhtiöissä.

”Erityisesti taloyhtiöiden hallituksissa pitää ymmärtää tämä poikkeuksellinen tilanne, jotta välttämättömät päätökset pystytään tekemään. Vastikelaskelmat on nyt syytä tehdä huolellisesti, jotta rahat saadaan riittämään taloyhtiössä. Vastikkeiden voimakas nousu lisää riskiä vastikerästien lisääntymiselle. Suunnitelmallisuus ja yhteistyö on nyt kaikki kaikessa taloyhtiöissä”, Viljamaa sanoo.

Kommentoi
Ylös
>