Talouden trendit

Pienyrittäjien YEL-ahdingosta syntyi uusi yrittäjäjärjestö

Järjestelmä toimii pienituloisten yrittäjien kasvun esteenä, väittää Mikro- ja yksinyrittäjät ry.

Liisa Hanén MYRY
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) puheenjohtaja Liisa Hanén.

Maan hallitus antoi paljon keskustelua herättäneen YEL-lain muutosesityksen eduskunnan käsittelyyn viime kesäkuussa. Esityksen käsittely on kesken. Uudistuksessa on keskitytty erityisesti työtulon määrittämiseen ja tarkistamiseen, koska on yleistynyt, ettei yrittäjän työtulo vastaa hänen työpanoksensa todellista arvoa.

Uudistuksessa eläkeyhtiöiltä aiotaan vaatia aiempaa suurempaa vastuuta siitä, että yrittäjän ilmoittama työtulo vastaa vähintään sellaista palkkaa, jota vuositasolla maksettaisiin samanlaisen ammattitaidon omaavalle työntekijälle.

Monet yrittäjät vastustavat esitystä, koska se tarkoittaisi käytännössä vakuutusmaksujen nousua. Erityisesti tämä vahingoittaisi nuoria ja aloittelevia yksinyrittäjiä, joiden tulot ovat pienet.

Tällä hetkellä yrittäjä itse ilmoittaa työtulonsa työeläkeyhtiölle, joka tekee vahvistamispäätöksen.

Kiistely YEL-uudistuksesta on herättänyt monet mikro- ja yksinyrittäjät ajamaan ponnekkaammin etujaan.

Kesällä hallituksen YEL-lakimuutosesitystä vastustava adressi johti pienten yrittäjien järjestäytymiseen. Syntyi uusi yrittäjäjärjestö, Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY). Adressi sai 67 000 allekirjoitusta.

Eläkejärjestelmä ei huomioi mikroyrittäjien tilannetta

MYRY:n mukaan Suomesta on toistaiseksi puuttunut vahva ja selkeästi vain mikro- ja yksinyrittäjien edunvalvontaa harjoittava yrittäjäjärjestö. YEL-lakimuutosesitys herätti pienet yrittäjät huomaamaan, että yhteiskunnallinen keskustelu sekä poliittinen päätöksenteko ei ole pysynyt suuren ja koko 2000-luvun jatkuneen yrittäjyyden murroksen perässä.

Monet yhteiskunnan rakenteet, ja aivan erityisesti sosiaaliturvajärjestelmä, eivät tunnista mikro- ja yksinyrittäjyyden monimuotoisuutta.

MYRY:n mielestä yrittäjien eläkelaki on vanhentunut.

Yrittäjien vertaaminen palkansaajiin niin tulojen kuin työnkuvan suhteen on osa perinteistä vastakkainasettelua, jossa on kaikuja enemmän teollistumisen alkuajoilta, kuin ratkaisuja digitalisaation ja globalisaation tuomiin yrittäjyyden haasteisiin. YEL-järjestelmä on esimerkki siitä, miten vanhentunut laki ja järjestelmä on erityisesti pienituloisten yrittäjien yrittämisen ja kasvun esteenä, eikä tukena, kuten sosiaalivakuutuksen kuuluisi olla, järjestö väittää.

Jo 93 prosenttia Suomen yrityksistä on mikro- tai yksinyrityksiä. Etenkin yksinyrittäjien määrä on ollut tuntuvassa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2021 Suomessa oli jo 198 000 yksinyrittäjää ja yksinyrittäjien osuus työllisyydestä oli 13,4% Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan.

”Uudelle järjestölle oli tilausta. Ensimmäisenä tavoitteenamme on olla mukana uusimassa yrittäjien eläkejärjestelmää nykypäivään”, toteaa adressin laatija Liisa Hanén, joka on aloittanut uuden Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (MYRY) puheenjohtajana.

MYRY vaatii, että yrittäjien eläkemaksut on rahastoitava ja YEL-järjestelmän tulee perustua yrittäjän todelliseen ansaintatasoon. Valtion rahoittama alijäämä pitää saada vähitellen pois eläkevarojen rahastoinnin avulla, kuten on tehty palkansaajien kohdalla.

Yrittäjän sosiaaliturvaa pitää uudistaa ja huomioida ihmisten liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä. MYRY uskoo, että hyviä ratkaisuja löytyy.

Uusista yrittämisen mahdollisuuksista ei puhuta

Mikro- ja yksinyrittäjät ry haluaa nostaa yhteiskunnallisen keskustelun uudelle tasolle, jossa tunnistetaan mikroyrittäjyyden monimuotoisuus ja poistetaan yrittämisen esteitä konkreettisesti
Yhteiskunnan rakenteita kuten sosiaaliturvaa, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rakenteita, verotusta sekä erilaisia rahoitus- ja tukimuotoja pitää uudistaa ja eriarvoisuutta palkansaajien ja eri yritysmuotojen välillä poistaa.

”Yrittäjyyden murros tapahtui jo. Olemme nukkumassa pommiin. Meidän pitää herätä keskustelemaan uusien yrittäjyyden muotojen mahdollisuuksista, eikä jatkuvasti riidellä vanhoista vastakkainasetteluista” sanoo Hanén ja viittaa vanhanaikaisiin asenteisiin palkansaajien ja yrittäjien välillä.

Hanénin mukaan perinteinen kolmikanta on jättänyt mikro- ja yksinyrittäjät liian pitkään päätöksenteon ulkopuolelle ja vältellyt uudistavaa keskustelua.

”Pienten yrittäjien pitää olla mukana meitä koskevassa päätöksenteossa”. Hanén painottaa.

Järjestön tavoitteena on tehdä aktiivista vaikuttamistyötä ja tuoda mikro- ja yksinyrittäjien ääntä kuuluviin. Tämän lisäksi yhdistys tulee järjestämään yhteiskunnallisia keskustelufoorumeja, jäsentilaisuuksia ja tapahtumia.

Yksin- ja mikroyrittäjät ry on rekisteröity kaupparekisteriin 30.09.22 ja sille on valittu yrittäjistä koostuva hallitus. Jäsenmaksu on 35 euroa vuodessa.

Kommentoi
Ylös
>