Sijoittaja ei voi ummistaa silmiä siltä tosiasialta, että energiatuonnin tyrehtyminen Venäjältä sodan seurauksena on nostanut ja nostamassa erityisesti energiasektorin yhtiöiden voitonteon uudelle tasolle.
Jos yhtiö esimerkiksi tuottaa sähköä vesi- tai ydinvoimalla ja myy sitä kuluttajille pörssihinnalla, väliin jää erittäin leveä marginaali.
Vastuullisuuden kannalta epäsuhtaa korostaa se, että länsimaiden yhtenäisyys tulevan talven aikana voi olla kiinni kuluttajasta. Jos yhtiöt maksimoivat voitollisuutta, kuluttaja voi hermostua, länsimaiden tuki Ukrainalle vähentyä ja Venäjä saada yliotteen väkivaltaisessa hyökkäyksessään. Diktatuuri saada yliotteen demokratiasta.
Jatkuvasti ukrainalaisille elintärkeää infrastruktuuria, kuten sähkö-, lämpö- ja vesihuoltoa tuhoutuu ohjusiskujen ja pommitusten vuoksi, puhumattakaan ihmisten terveydestä ja menetetyistä kodeista, elämistä ja elinpiireistä.
Kysymykset myös sijoittajalle ovat monet. Yksiselitteisesti oikeita vastauksia ei välttämättä ole.
Haluanko ostaa salkun täyteen sähköntuotantoa ja toivoa, että hinta pysyy korkealla talvipakkasilla? Samaan aikaan tiedän, että se tarkoittaisi hädän ja kärsimyksen jatkumoa Ukrainassa ja kuluttajalle ankeita aikoja läpi Euroopan.
Tai haluanko omistaa aseteollisuutta? Toisaalta, ilman aseita hyökkäyksen kohde ei voi puolustautua. Toisaalta, sitä paremmin aseteollisuudella menee, mitä kauemmin sota jatkuu.
Entä miten suursijoittajat ja sodasta hyötyvät yritykset kommentoivat vastuullisuutta uudessa tilanteessa? Ovatko ne aktiivisia ongelmanratkaisijoita vai passiivisia sivustaseuraajia?
Kuinka yrityselämä auttaa konkreettisesti Ukrainaa jälleenrakentamisessa tai Ukrainaa ja Moldovaa (joka on riippuvainen Venäjän kaasusta ja Ukrainan sähköstä) talvesta selviytymisestä tässä ja nyt?
Vastuullisuuden tilaus on noussut uudelle tasolle. Se taso on demokratian ja rauhan säilymisen osalta jossain paljon ylempänä kuin lähivuosien hiilipäästöjen kehitys.
Sähköntuottajat takovat isoja voittoja
Katsotaan konkretiaa.
Suomen isoin sähköntuottaja on Fortum. Yhtiö on kärsinyt Saksan Uniper-investoinnista ja ottanut sitä kautta myös osumaa sodasta. Toisaalta yhtiön pohjoismainen sähköntuotanto ei ole suoraan yhteydessä Saksan toimintoihin, joista Fortum on luopumassa.
OP Yrityspankki on yksi Suomen keskeisistä osakeanalyysin tekijöistä. Pankin analyysin mukaan Fortumin Pohjoismaiden sähköntuotantoyksikkö Generation on tehnyt viimeisten kuuden raportoidun kvartaalin aikana liikevoittoa keskimäärin 280 miljoonaa euroa per kvartaali. Tulevien kuuden kvartaalin (Q3/2022-Q4/2023) ennuste syyskuun analyysissa pankilla oli 470 miljoonaa per kvartaali.
Tasokorotusta ennakoidun ja toteutuneen voitonteon välillä analyysissa on lähes 70 prosenttia. OP:lla on Fortumin osakkeelle osta-suositus, analyysiyhtiö Indereksellä lisää-suositus. Fortum raportoi kolmoskvartaalin tuloksen torstaina 10.11.2022 ja siinä OP:n ennuste Generationin liikevoitoksi on 353 miljoonaa euroa.
Toinen kotimainen iso pörssiyhtiö, joka hyötyy konkreettisesti sähkön hinnan noususta on metsäyhtiö UPM, joka tuottaa sähköä enemmän kuin tarvitsee, ollen myös Olkiluoto 3:n isoimpia välillisiä osakkaita.
UPM teki kaikkien aikojen parhaimman kvartaalituloksen heinä-syyskuussa 2022. Oikaistu liikevoitto nousi 779 miljoonaan euroon (Q3/2021: 424). Kaikki liiketoimintayksiköt tekivät vahvaa tulosta. UPM Energy toimitti sähköä (konsernin sisälle ja ulos) 2 380 gigawattituntia.
Energiafutuurihintojen nousu jatkui, mikä aiheutti lyhyen aikavälin rahavirtavaikutusta energiasuojauksista. Vastaavasti se luo UPM Energylle vahvaa tuloksentekopotentiaalia. – UPM, osavuosikatsaus 25.10.2022
Yhtiön keskimääräinen sähkönmyyntihinta nousi toisesta kvartaalista 63 prosenttia ja vuodentakaisesta kolmoskvartaalista 87 prosenttia 98,5 euroon megawattitunnilta. Energyn liikevoitto kolmoskvartaalilla paisui 145 miljoonaan euroon eli isommaksi kuin se oli vuodentakaisella kolmos- ja tämän vuoden kakkoskvartaalilla yhteensä.
Suomen alueen sähkön termiinihinta vuodeksi eteenpäin oli syyskuussa 207 euroa megawattitunnilta eli 51 prosenttia korkeampi kuin kesäkuun lopussa.
Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen nosti heinä-syyskuussa liikevoittoaan 58 miljoonaan euroon eli 205 prosenttia vuoden takaisesta.
Hintakattomallin löytäminen haastavaa
Viimeksi maanantaina kansanedustaja Heikki Vestman (kok) vetosi sähkön hintamallin päivittämiseen Ylen A-Studiossa (kohdasta ’13 eteenpäin) siten, että hyöty halvasta sähkön tuottamisesta ydin-, vesi- ja tuulivoimalla tulisi myös sähkön käyttäjien hyödyksi.
Tällä hetkellä sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä päivittäin kunkin hetken kalleimman tarvittavan tuotantomuodon hintatarjouksen mukaan.
Hintakattoa tulisi ajaa EU:ssa hyvin ponnekkaasti… Hintamallia pitää uudistaa siten, että se on oikeudenmukaisempi. – Heikki Vestman, A-Studio 31.10.2022
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi samassa haastattelussa hintakattomallin löytämisen olevan hyvin vaikeaa, jos keskeiset EU:n jäsenvaltiot ovat sitä vastaan. Komissio ei tuo ministerin mukaan ristiriitaisia esityksiä pöytään, jotta unionin yhtenäisyys ei vaarannu.
Myös energia-alan (sähkö, kaasu, kaukolämpö) edunvalvojan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä on todennut julkisesti, että nykyistä sähkömarkkinamallia ei ole suunniteltu siihen, että yhden polttoaineen (maakaasu) hinta nousee 20-kertaiseksi. (hyvää keskustelua Ylen A-Talkissa 20.10.2022).
—
Myös monet muut pörssiyhtiöt tekevät tulosennätyksiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän kytköksissä paitsi amerikkalaisperäisen inflaation myös eurooppalaisen sodan vaikutuksiin. Jatketaan teemasta ensi viikolla.
