Haastattelimme Carunan johtoa ja analysoimme yhtiön taloudellisen tilanteen. Hintojen eriytyminen jatkuu yhä, mutta yhtiö pohtii myös rakennettaan, mikä on positiivinen asia.
Kritisoin marraskuussa 2021 sähkön siirtoverkkoyhtiö Carunan täysin erilaisia hintoja Espoon ja muun Suomen välillä, vaikka molempiin kuuluu hyvin paljon samanlaisia taajama-alueita. Kirjoitukseni tuolloin sai aikaan vilkasta keskustelua muun muassa Tuusulan ja Järvenpään sosiaalisen median ryhmissä.
Voimakkaasti nousseita hintoja vuodesta 2016 lukien ja hintojen eriävyyttä alueiden välillä kauniisti sanottuna hämmästeltiin.
Toki Carunan niin sanotulla maakuntayhtiöllä Caruna Oy:llä on enemmän harvaan asuttuja alueita hoidettavanaan kuin Caruna Espoolla.
Hämmästelyyn on aihetta, koska samat perusteet, joilla yhtiö perustelee Espoon seudun huomattavasti muuta Carunaa alempia hintoja (enemmän asiakkaita verkkokilometriä kohden), pätevät aivan yhtä lailla lukuisiin muihin yhdyskuntarakenteeltaan samantyyppisiin Caruna-konsernin hallinnoimiin taajamapainotteisiin kuntiin ja kaupunkeihin, kuten Uudenmaan osalta Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää ja Lohja.
Esimerkiksi Järvenpäässä asukastiheys on korkeampi kuin Espoossa ja jakeluverkkotasoiset siirtoyhteydet olleet jo pitkään maakaapeloituja. On myös huomattava, että vaikka hinnasto olisi sama läpi konsernin, espoolaisen asiakkaan maksu sähkönjakelusta olisi silti keskimääräistä pienempi, koska alue on kerros- ja rivitalovaltaista muuhun Suomeen verrattuna.
Kun konserni on halunnut alan isoimpana toimijana ja suunnannäyttäjänä valita linjan, jossa siirtoyhteyksistä tehdään erittäin varmoja – kuten Caruna on onnistuneesti tehnytkin – ja ollaan samalla alan kalleimpien (Caruna Oy) toimijoiden joukossa, tällöin myös kustannustaakka pitäisi olla perusteiltaan yhtenevä jokaiselle Carunan asiakkaalle. Tämä on myös lainsäädännön henki.
Lainsäädännön mukaan samanlainen asiakas maksaa jakelusta saman verran saman yhtiön sisällä. Konsernitasoinen alueellisesti yhtenäinen hintataso löytyisi Carunan nykyisten alueellisten hintojen välistä yhtiön talouden ja asiakkaiden palvelun siitä kärsimättä.
Caruna on kiertänyt tavoitetta yhtiörakenteella, joka on peruja Fortumin ajalta. (Fortum myi Suomen siirtoverkot 2013-2014.) Yhtenäinen hinnoittelu palvelisi myös alueellista tasa-arvoa ja vastuullisuutta.
Ulkoapäin katsottuna on vähintään erikoista ja mielestäni eettisesti haastavaa, että yhtiö, jonka hallinto ja ainoa suomalaisomistaja (eläkeyhtiö Elo) ovat molemmat Espoo-keskeisiä, pitää kotinurkillaan huomattavasti muuta toiminta-aluettaan halvempia hintoja.
Kuitenkin bisnes ja valtaosa voitoista tehdään muualla – alueilla, joilla kuluttajien ostovoima on pääkaupunkiseutua pienempi. Näistä voitoista hyötyvät sekä hallinto että omistajat.
Eläkeyhtiö Elon puolustukseksi on todettava, että muut suomalaiset eläkeyhtiöt ovat pääosin myyneet sähkönsiirto-omistukset ulkomaille ja paenneet siten omistajavastuuta kriittisessä avaininfrassa. Kirjoitin teemasta 12.7.2021.
Caruna pohtii rakennettaan
Haastattelin tätä juttua varten Carunan talous- ja varatoimitusjohtajaa Noora Neilimo-Kontiota. Hän nousi nykyiseen tehtäväänsä talon sisältä viime kesäkuussa. Tätä ennen toukokuussa Carunan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Jyrki Tammivuori, talon sisältä hänkin. Tammivuori työskenteli aiemmin talous- ja varatoimitusjohtajana.
On todella selkeyttävää kuulla, että Fortumin aikaiset mahdolliset sopimukset eivät sido Carunan käsiä yhtiörakenteen osalta ja että Carunan johto pohtii osana työtään yhtiörakennetta.
Olemme aika-ajoin Fortumista irtautumisen jälkeen selvitelleet alustavasti mahdollisuuksia ja vaikutuksia jos muuttaisimme yhtiörakenteita erilaisilla tavoilla, mukaan lukien yhtiöiden yhdistäminen.
Neilimo-Kontion mukaan yhdistäminen tarkoittaisi sitä, että jakelumaksujen subventio Carunan toimialueella kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä kasvaisi entisestään.
Tässä olen eri mieltä hänen kanssaan. Espoolaiset (mukaan lukien Kirkkonummi, Kauniainen, Joensuu) eivät tällä hetkellä subventoi, vaan nauttivat huomattavasti alemmista hinnoista kuin muut Carunan asiakkaat. Sen sijaan muissa taajamissa asuvat subventoivat sitäkin enemmän haja-asutusalueiden verkkorakentamista.
Neilimo-Kontion mukaan Caruna on tehnyt asiakastutkimusta, jossa ”on pyritty selvittämään miten asiakkaat suhtautuisivat siihen, että kaupunkilaiset maksaisivat myös haja-asutusalueiden verkon kustannuksia”.
Sinänsä on todella hyvä, että yhtiö on pohtinut ja pohtii yhtiörakenteidensa yhdistämistä. Se on vastuullista, asiakaslähtöistä ja bisneskriittistä.
Lisäksi mitkä tahansa muutokset vaativat Energiaviraston verkkoluvan uusimisen ja muutosten jälkeenkään ei ole itsestään selvää, että olisi mahdollista soveltaa yhtenäistä hinta-aluetta koko yhtiön sisällä (kun toimialue olisi niin laaja ja ei maantieteellisesti yhtenäinen) vaan tämä vaatii Energiaviraston luvan. Mutta jatkamme asian seuraamista ja pohtimista ja ei ole poissuljettua, että muutoksia jossain vaiheessa tehtäisiin. Kysymykseesi mahdollisista sopimuksista yhdistämisen estämiseksi voin todeta, että sellaisia ei ole olemassa. – Noora Neilimo-Kontio
Miten Carunan talous on kehittynyt?
Carunan vuosi 2021 sujui taloudellisesti erittäin hyvin, mikä ei ole ihme säännellyssä välttämättömyyys- ja yksinoikeusinfrassa (ns. luonnollinen monopoli). Alkuvuosi 2022 sujui voitollisuuden osalta samoja uria kuin alkuvuosi 2021.
Konserni teki vuonna 2021 liikevaihtoa 500 ja liikevoittoa 193 miljoonaa euroa eli molempia eniten toimintahistoriassaan. Samoin keskeisten konserniyhtiöiden Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n vastaavat liikevaihto- ja tulosluvut kohosivat kaikkien aikojen korkeimmiksi.
Caruna Oy:n liikevoittoprosentti oli 47 ja Caruna Espoon 35. Ne ovat erittäin hyvää tasoa. Caruna Oy:n sijoitetun pääoman tuotto oli 13,8 prosenttia (2020: 12,9), joka on pääomavaltaisella alalla todella hyvä taso.
Caruna Oy:n investoinnit laskivat viime vuonna 105 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 122 miljoonasta. Caruna Espoon investoinnit nousivat 21,4 miljoonasta 35,5 miljoonaan.
Alan toimijoiden enimmäistuottoa on alalla säädelty viranomaisen toimesta, mutta tällöin pääomaksi katsotaan taseen mukaista sijoitettua pääomaa isompi pääoman määrä.
Caruna Oy:n asiakasmäärä oli vuoden 2021 lopussa 484 tuhatta ja Caruna Espoon 230 tuhatta. Luvut sisältävät sekä yksityis- että organisaatioasiakkaita. Kun liikevaihto kuvaa karkeasti asiakasmaksuja, keskimääräinen asiakas maksoi Caruna Oy:ssä sähkönsiirrosta viime vuonna 845 euroa ja keskimääräinen Caruna Espoon asiakas 396 euroa vuodessa (ennen veroja).
Caruna Oy jakoi tilikaudella 2021 konserniavustusta emoyhtiölle 135 miljoonaa euroa (2020: 119 milj. e). Tämän lisäksi yhtiö maksoi korkokuluja saman konsernin yrityksille 28,6 miljoonaa (26,7).
Toisin sanoen voiton- / tuotonjaon kaltaisiin eriin omistajille tai omistajia lähellä oleville tahoille meni jopa 40 prosenttia liikevaihdosta.
Caruna Espoo Oy jakoi tilikaudella 2021 konserniavustusta emoyhtiölle 21,9 miljoonaa euroa (2020: 29,5 milj. e) ja maksoi korkokuluja saman konsernin yrityksille 3,0 miljoonaa (2,8). Caruna Espoossa nämä luvut tekevät liikevaihtoon suhteutettuna 27 prosenttia.
Samaa asiaa voidaan tarkastella vaihtoehtoisesti konsernitasolla. Konsernitilinpäätöksessä osingonjako tilikaudella 2021 oli 85,6 miljoonaa ja osakaslainojen korot 66,7 miljoonaa euroa, yhteensä nämä 152 miljoonaa euroa.
Siirtohintojen nousu jatkunee
Onneksi Energiavirasto kiristi sähkönsiirtoyhtiöiden suurimman sallitun tuoton kriteerejä kesällä 2021. Muun muassa korkeimmaksi asiakashintojen vuosikorotukseksi määriteltiin kahdeksan prosenttia. Sivusimme teemaa helmikuun jutussa.
Samalla kuitenkin niin sanotun riskittömän koroton määräytymisjaksoa lyhennettiin. Riskitöntä korkoa käytetään suurimman sallitun pääoman tuoton (niin sanottu regulaatio-WACC) laskennan pohjana.
Nyt kun Suomen valtionlainan jälkimarkkinakorko on kohonnut nopeasti, alle vuodessa, nollan pinnasta kolmeen prosenttiin, se myös tarkoittaa suurimman sallitun tuoton kohoamista sähkönsiirtoyhtiöillä alkaen jo ensi vuodesta.
Ei ole vaikea arvata, että osa sähköverkkoyhtiöistä tulee palaamaan jälleen koviin maksimihinnankorotuksiin. Esimerkiksi Caruna Oy:llä myös niin sanottu kertynyt alijäämä mahdollistaa hinnankorotusten jatkumisen tulevaisuudessa. Caruna Espoo on puolestaan ylijäämäinen. (Yli- ja alijäämä ovat regulaatioon perustuvia käsitteitä.)
Noora Neilimo-Kontio muistuttaa, että hintatoimenpiteisiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin yli- ja alijäämä, esimerkiksi vuoden 2022 alusta voimaan tulleet valvontamallin kiristykset, nouseva kustannustaso sekä korkokehitys.
Ero Espoon ja muun Suomen välillä kasvaa
Palataan alkuun ja käytäntöön. Järvenpääläinen omakotiasuja, joka kuluttaa sähköä vuodessa 18 000 kWh, maksaa sähkönsiirrosta Energiaviraston tilaston mukaan tällä hetkellä 1 566 euroa vuodessa, sisältäen sähköveron ja arvonlisäveron. Espoolainen vastaavassa talossa vastaavalla kulutuksella asuva maksaa 1 069 euroa. Hintaero on massiivinen 46,5 prosenttia.
1.1.2023 alkaen järvenpääläinen, lohjalainen, tuusulalainen, hyvinkääläinen, salolainen, kaarinalainen (ja niin edelleen) maksavat Caruna Oy:lle veroineen 1 622 euroa (+3,5 %). Espoolainen maksaa 1 092 euroa (+ 2,2 %).
Hintaero kasvaa vaivihkaa. Muutaman päivän päästä omakotiasuja Caruna Oy:n alueella maksaa sähkönsiirrosta 48,5 prosenttia ((1622-1092) / 1092) korkeampaa hintaa kuin saman yhtiön asiakas Espoossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa ja Joensuussa.
Reilu vuosi sitten juttua tehdessäni vastaava prosentti silloisen jutun luvuilla laskettuna olisi ollut 40,8.
Toinen edellä mainitun suuruinen hinnankorotus on suunnitteilla loppuvuodelle 2023 – ja ero Espoon ja muun Suomen välillä kasvaa jälleen. (Carunan tiedote hinnankorotuksista 22.11.2022)
Joku voi sanoa, että pikkusummia. Pakollisissa laajaa väestömassaa koskevissa inframaksuissa summat ja erot ovat kaikkea muuta kuin vähäisiä. Ne vaikuttavat alueiden ja ihmisten eriarvoistumis-, maksukyky- ja sosioekonomiseen kehitykseen.
Carunan omistavat amerikkalaiset infrastruktuurisijoittajat KKR (40 %), Ontario Teachers’ (40 %), ruotsalainen eläkeyhtiö AMF (12,5 %) ja suomalainen eläkeyhtiö Elo (7,5 %).
—
MAINOS
Espoo myi sähköyhtiönsä halvalla, sillä sopimukseen kirjattiin, että verkkomaksut pysyvät pieninä. Näin siksi kuuluu olla.
Kiitos kommentista. Minusta ei ole eettisesti kestävää, että espoolaiset järjestävät (myyjä Fortum, nykyinen operaattori Caruna, omistaja Elo jne.) asiat niin, että myydään kansallisesti tärkeä omaisuus ulos ja mikä vielä räikeämpää, pidetään kotipesässä täysin eri hinnat kuin vastaavilla alueilla muualla Suomessa.
Kaiken lisäksi tätä hintaeroa kasvatetaan systemaattisesti, kuten jutussa on avattu.
Ei voi mielestäni perustella kestävästi sillä, että on tehty joskus jotain sopimuksia kotipesän hyväksi ja muun Suomen haitaksi, ja vaikutusaika on käytännössä ääretön.
Voidaan myös vastaisuudessa selvittää asioita lisää ja laskea toisaalta auki, mikä on myyntihintojen ja vastaisten maksujen suhde. Väittäisin, että Carunan muilla alueilla erot ovat jättimäisiä (vastaiset diskontatut siirtomaksut suhteessa verkkoyhtiöiden myyntihinnat aikanaan).
Aihe on todella tärkeä niin yhteiskunnallisesti, alueellisen tasa-arvon kannalta kuin sosioekonomisesti.
Tosi hyvä kirjoitus.
Muistetaan se luonnollinen monopoli. Asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Pakko-ostotilanne.
Eniten minua harmittaa 8,5% osakaslaina noin 700milj. jonka omistajat ovat antaneet. Tämähän on käytännössä vero- ja voitonjakojärjestely. Rahan hinta on aivan älytön huomioiden, että se on myönnetty nollakorkoaikaan.
Luonnollisten monopolien osalta tulisi tarkistaa ja määrittää poliittisesti, että osakaslaina ei saa olla yleisesta markkinakorkotasosta poikkeava. Tuohan on ihan pikavippi kategoriaa.
Sen maksaa asiakkaat.
Vapaasti kilpailluilla markkinoilla minulle on aivan sama mikä osakaslainan hinta on. En todellakaan halua suitsia osakeyhtiölakia!
Edelleen luonnollinen monopoli!
Tätä ei liene poliittisesti mahdotonta suitsia?
Lisäksi Fortumin olisi pitänyt myydä aikanaan sähköverkot listaamalla se pörssiin.
Kyllä tällainen infrabisnes kuuluisi minun sijoitussalkkuun ehdottomasti. (ja hyvin monen muunkin). Pointtina että ei olisi jäänyt myymättä ja olisi saanut hyvän hinnan.
Oletko Henri yrittänyt ottaa tätä ”rosvousta” puheeksi kenenkään poliitkon kanssa?
Kiitos palautteesta Toni.
Pointtisi ovat tähdellisiä ja hyviä, muun muassa osakaslainan kustannus ko. korko-oloissa ja toki edelleen.
Minusta isoin ongelma (ratkaisukeskeisesti ajaltuna, olettaen että menneeseen ei voi palata) on yhtiön keinotekoinen kahtiajako, jossa kotipesässä pidetään täysin eri hinnat kuin muun Suomen alueella. Tämä hidastaa voimakkaasti vihreää siirtymää.
Kuka järkevä ihminen ei huomioisi, että sähköauton / -autojen lataamista varten tarvittavan (esimerkkitilanne) isomman sulakekoon kuukausihinta on tietyissä tilanteissa pientaloissa jopa n. 5-kertainen esim. Tuusulassa ja Järvenpäässä verrattuna Espooseen ja Kirkkonummeen, vaikka alueiden verkot investointitarpeineen ovat nähdäkseni samantyyppisiä ja pitkälti maakaapeloituja. (Espoossa ja Kirkkonummella saaristo ja Keski-Uudellamaalla hieman harvempi asutus)
Olen kirjoittanut teemasta yllä olevan kirjoituksen jälkeen kahdesti, joista jälkimmäisellä kerralla kysyin teemasta myös puolueilta. Kokoomus, keskusta, sdp ja vasemmistoliitto eivät vastanneet kyselyyn, ilmeisesti vaalikiireiden tai muiden syiden vuoksi. Suurin osa muista eduskuntapuolueista vastasi.
13.3.23 https://www.salkunrakentaja.fi/2023/03/carunan-kahtiajako-vihrea-siirtyma-siirtohinnat/
22.3.23 https://www.salkunrakentaja.fi/2023/03/kysely-puolueet-sahkonsiirto-korkovahennys/
On huomattava, että Caruna myös edistää vihreää siirtymää investoinneillaan, mutta hinnoittelumalli joka tapauksessa hidastaa sitä ja on asiakkaille täysin epätasa-arvoinen.
Ratkaisumalleja voisivat olla Caruna Oy:n ja Caruna Espoon yhdistäminen (kaikilla samat pelisäännöt ja espoolaiset maksaisivat silti keskimäärin vähemmän, koska kerrostalovaltaisempaa), tai esim. yhtiön jako nykyistä järkevämmin niin, että ”Caruna-taajamassa” olisi nykyistä Espoota kalliimpi hinnoittelu ja mukana samankaltaisia alueita enemmän kuin Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Joensuun keskusta. ”Caruna-maaseudussa” olisi nykyistä Caruna Oy:tä edullisempi hinnoittelu ja mukana taajama-alueita.
Tämä ratkaisu olisi asiakkaille tasapuolisempi, alueellisesti tasa-arvoisempi ja edistäisi vihreää siirtymää. Ratkaisu myös edistäisi Caruna-konsernin liiketoimintaedellytyksiä.
Kuten yllä olevasta jutusta käy ilmi, yhtiö on pohtinut yhtiörakenteensa muuttamista aika ajoin, mikä on hyvä asia.