Digitalisaatio on tuonut markkinoille uusia maksutapoja, mutta taustalla olevat järjestelmät ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina.
Yksi radikaalisti uuteen taustajärjestelmään perustuva maksutapa on tietysti hajautettuun lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta bitcoin.
Bitcoinin etuna maksuvälineenä pidetään sitä, että suuriin pankkisiirtoihin verrattuna se on huomattavasti nopeampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu. Pienten päivittäismaksujen käsittelyssä pullonkaulaksi kuitenkin muodostuu Bitcoinin lohkoketjun riittämätön kapasiteetti käsitellä transaktioita tarpeeksi nopeasti.
Päivittäismaksuja varten on bitcoinin lohkoketjun päälle kehitetty teknologia nimeltä salamaverkko, joka on mikromaksuille luotu lohkoketju. Salamaverkko käyttää älysopimuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa jopa luottokorttiyhtiötä nopeammat transaktiot – ilman kolmatta osapuolta.
Vastatuulta kryptomarkkinoilla
Tähän mennessä bitcoinin kaltaiset lohkoketjuteknologiaan perustuvat maksutavat eivät kuitenkaan ole tuoneet mukanaan suurta disruptiota tai maksamisen vallankumousta, huomauttaa valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Jaakko Weuro blogissaan. Weuron mukaan niiden käyttö laillisessa maksamisessa on ollut erittäin vähäistä.
Kryptovaluutoissa on Weuron mukaan ongelmia maksuvälineinä.
”Kuten viime kuukausien myllerrykset ovat viimeistään osoittaneet, kryptovarojen arvon heilahtelut voivat olla hyvinkin suuria ja niiden luotettavuuteen liittyy merkittäviä ongelmia”, Weuro toteaa.
Kryptomarkkinat ovat kriisiytyneet FTX-kryptopörssin romahdettua. FTX on yksi maailman suurimmista kryptovaluutta-alustoista. FTX:n syöksykierre alkoi, kun sijoittajat menettivät luottamuksensa pörssiä kohtaan, jolloin korttitalo romahti vain muutamassa päivässä.
FTX:n perustaja Sam Bankman-Fried perustaja oli omien FTT-tokeneiden arvoon nojaamisen lisäksi käyttänyt kymmenen miljardin edestä asiakkaiden varoja tukeakseen toista kryptovaluuttayritystään.
Toisaalta bitcoin näyttää herättävän kasvavaa suosiota sijoituksena, vaikka sitä eivät kaikki sijoituskohteena näekään. Kryptopörssi Coinbasen tekemän kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia institutionaalisista sijoittajista on lisännyt sijoituksiaan kryptovaluuttoihin viimeisen 12 kuukauden aikana.
Kryptovarojen sääntelyä tulossa
Jaakko Weuron mukaan EU on toiminut kryptovarojen sääntelyssä globaalisti edelläkävijänä, ja kryptovarojen markkinoita koskeva kattava EU-lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2024 aikana.
Sääntelyn lisääminen saattaa olla tervetullut muutos kryptomarkkinoille, sillä se voi omalta osaltaan lisätä bitcoinin kaltaisten kryptovaluuttojen sekä kryptopörssien uskottavuutta.
Samalla digitaalisen maksamisen kentälle on kryptovaluuttojen kuitenkin lisäksi änkeämässä mahdollisesti myös keskuspankin oma lohkoketjuun perustuva digitaalinen valuutta.
Weuron mukaan käteisen käytön vähentyminen ja digitaaliseen maksamiseen liittyvät keskittymäriskit ovat haastaneet keskuspankit selvittämään tosissaan myös digitaalisen keskuspankkirahan kehittämistä.
Euroopan keskuspankki on omassa selvitystyössään Weuron mukaan jo pitkällä ja sen odotetaan esittävän alustavat päätelmänsä mahdollisen digitaalisen euron teknisestä toteuttamismallista jo vuoden 2023 aikana.
”EU:n komissio valmistelee digitaalisen euron käyttöönottoa koskevaa lainsäädäntöehdotusta, joka on tarkoitus antaa vuoden 2023 alkupuolella”, Weuro kertoo.
Weuron mukaan digitaalinen euro olisi käteisen rinnalla toinen julkisen vallan tarjoama maksuväline, joka valittavasta toteuttamistavastaan riippuen voisi toimia haastajana, kirittäjänä ja mahdollistajana uusille yksityisille innovaatioille ja palveluille.
Mikä on digitaalinen euro?
Digitaalinen euro olisi kansalaisille ja yrityksille tarjottavaa keskuspankkirahaa. Sitä laskisivat liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen kansalliset keskuspankit, kuten Suomen Pankki. Digitaalista keskuspankkirahaa on jo olemassa keskuspankkitileillä, mutta tilejä voivat käyttää nykyisin lähinnä pankit.
Oleellista digitaalisessa eurossa on, että se ei olisi uusi valuutta, vaan euron digitaalinen ilmenemismuoto. Digitaalinen euro ei liity virtuaalivaluuttoihin, vaikka sen teknisessä toteutuksessa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös uusia teknologioita, kuten hajautettua tilikirjanpitoa.
Kansalaisten näkökulmasta digitaalinen euro ei välttämättä eroaisi nykyisistä maksamisen tavoista. Se voisi tarjota kuitenkin maksamiseen eurooppalaisen vaihtoehdon, joka toimisi koko euroalueella ja olisi riippumaton esimerkiksi nykyisistä EU:n ulkopuolisista yksityisistä maksukorteista.
Digitaalisen euron tulo ei Suomessa olisi kuluttajan kannalta kovinkaan suuri muutos, koska Suomessa on jo pitkälti totuttu digitaaliseen maksamiseen. Sen sijaan niissä maissa, joissa jopa yli 80 prosenttia vähittäismaksamisesta tapahtuu käteisenä, digitaalinen euro toisi suuremman muutoksen.
