Piensijoittajan on pörssikurssien koukkauksen aikana syytä nousta ylös juoksuhaudoista.
Konkarisijoittaja Erkki Sinkko loihtii pörssikaamoksen keskelle valoa ja toteaa, että nykyistä sekavuutta voi luonnehtia kulta-ajaksi piensijoittajille.
”Sekavat ajat ovat piensijoittajan kulta-aikaa. Ne pitää visusti hyödyntää eli täydentää salkkua.”
”Itse olen ostanut osakkeita koko kesän ja syksyn”, Sinkko toteaa, mutta ei kommentoi sitä, että ovatko pörssikurssit mahdollisesti saavuttaneet syvimmän pohjakosketuksensa.
Konkarisijoittaja nostaa esiin yhtiöitä, jotka ovat pystyneet pitämään otteensa liiketoiminnassaan.
”Mielestäni pörssin kärkikaarti on ihmeen hyvin hoitanut bisnestä sekavassakin ajassa. Esimerkkejä menestyjistä on helppo poimia”.
Sinkko nostaa hommansa hoitaneiden yhtiöiden listaan muun muassa Alma Median, Aspon, Cargotecin, Elisan, Huhtamäen, Kemiran, Keskon, Koneen, Konecranesin, Marimekon, Metso-Outotecin, Nesteen, Nordean, Orionin, Outokummun, Sammon, TietoEvryn, UPM-Kymmenen, Vaisalan, Valmetin ja Ålandsbankenin.
Wärtsilä puutuu joukosta.
”Wärtsilän alkuvuoden tulos ei mielestäni ansaitse kehumista. Toki tilauksia on, mutta ne pitää muuttaa rahaksi ja kannattavasti.”
Piensijoittajalta uhkaavat mennä pasmat sekaisin pörssianalyytikoiden ennusteiden vyörytyksessä. Sinkko toteaa, että vahvan kassavirran ja nettovelattoman taseen yhdistelmää voi pitää voittamattomana mittarina.
”Terve tase turvaa korkojen nousulta. Ja inflaatioltahan säästyy parhaiten sijoittamalla varakkaisiin pörssiyhtiöihin. Se nähtiin jo viime vuosisadalla.”
Kemiralle kehuja
Kemian teollisuudella on mennyt lujaa aikana, jolloin esimerkiksi konepajojen osakkeet ovat luisuneet laskuun ja sittemmin sahanneet ylös ja alas.
”Henkilökohtaisesti olen ilahtunut Kemiran voimakkaasta etenemisestä. Taitaa osinkoprosentti nousta jälleen,” Sinkko arvioi.
Konepajat voi metsäyhtiöiden ja kemian ohella nostaa Helsingin pörssin ankkuriyhtiöiksi. Sinkko sanookin, että konepajat ovat Erkin salkun vahvaa peruskauraa.
Sitten tulee viittaus Venäjän Ukrainan hävitykseen, joka päättyy toivon mukaan ennemmin tai myöhemmin.
”Konepajoja tarvitaan, kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa”, Sinkko lisää.
Kova poru on noussut metsien, kuten soiden niin sanotusta ennaltamisesta eli pellot ja metsät palaavat suoksi. Sinkko varoittaa ilmastoväkeä riskeistä metsäteollisuudelle ja samalla sijoittajille.
”Suomen metsäteollisuutta uhkaa puupula, kun tuonti Venäjältä katkesi ja nyt ilmastoväki vaatii metsämaan palauttamista suoksi”.
Unohdettu teollisuus
Teollisuus on hartiavoimin joutunut ajamaan kustannusten nousua myyntihintoihinsa. Lopullinen onnistuminen tulee esiin etenkin vuoden viimeisellä kvartaalilla.
Vientiteollisuuden painoarvo on niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan tulojen tuojana jäänyt kevyeksi poliittisella areenalla.
Sinkko muistuttaa, että isot pörssiyhtiöt osaavat kyllä pitää puolensa.
”Jos teollinen valmistaminen ei kannata Suomessa, siirtyvät tuotanto ja muukin toiminta ulkomaille.
”Kannattaa avata suurten pörssiyhtiöiden kotisivut ja hämmästyä”, Sinkko vihjaisee.
Poliitikot saattavat Sinkon kannanoton mukaan kannattaa teoriassa kotimaisen teollisuuden tukemista, mutta eivät käytännössä.
”Poliitikon ensimmäinen tehtävä on niin sanotun hyvinvointivaltion tukeminen. Jos ei tue, on herkästi entinen poliitikko”.
Ei aina voi kehua osumatarkkuutta
Uudet yhtiöt ovat parin viime vuoden aikana hakeneet rivakkaan tahtiin pääomia pörssilistautumisesta. Mutta valtaosalla uusista listautuista nykyinen kurssitaso on luisunut alle listautumishinnan tai antihinnan. (SalkunRakentaja 10. lokakuuta)
”Menin uteliaisuuttani mukaan muutamaan tulokkaaseen, mutta eipä sovi kehua osumatarkkuutta. Luontainen häveliäisyyteni estää luettelemasta firmojen nimiä”.
Sinkko toteaa, että toki epäonnistujat kannattaa siivota salkusta pois. Toisaalta kannattaa muistaa, että tulokkaiden joukosta nousevat todelliset tekijät
”Ne pitää vain oppia noukkimaan joukosta. Helpompi sanottu kuin tehty. Mutta ei ole helppo listautuakaan, kun veri virtaa kaduilla. On hienoa, että listautujat saavat kynnysrahaa.”
Sinkko jatkaa, että jos rahat hupenevat eikä näkyvää tulosta synny, ei yhtiön osakekurssin romahdusta ei voi välttää.
Porinaa Caverionista
Piensijoittajat ovat kriittiseen sävyyn polemisoineet seitsemän euron hintaa osakkeelta, millä neljän yhtiön konsortio vetää Caverionin pois pörssistä.
Koneesta tunnettu Antti Herlin lukeutuu suureksi omistajaksi Caveronissa, jonka tuottoa voi pörssiyhtiönä ilmaista ”heikoksi” sijoittajille.
”Totta kai tapaus Caverion on pörssin pettymyksiä”, Sinkko toteaa.
Miljonäärien osakeostot ovat niin sanottuina ankkurisijoittajina tuupanneet nousuvauhtia yksittäisen yhtiön pörssikurssiin, mikä on vetänyt mukaan myös piensijoittajia.
Vastaavasti ankkuriomistajien osakkeiden myynti on kääntänyt kurssin laskuun, kuten kävi kiuasyhtiö Harviassa, jonka osakkeita myi perheyhtiö Onwest.
Sinkko kääntää esiin raadollista puolta miljonäärien sijoituksista, jotka luovat turvaa Helsingin pörssille.
”Jos sellaiset suursijoittajat kuin Ehrnroothit, Herlinit, Etolat, Toivoset, Brotherukset ja Lindströmit eivät ostaisi suomalaisia osakkeita, ei Helsingissä omaa pörssiä olisikaan.”
Ymmärrystä Fortumille
Sinkolta riittää ymmärtämystä myös Fortumille, joka on viimeksi saanut omistusjärjestelyistään osakseen kovaa ryöpytystä piensijoittajilta.
”Turha on Fortumin johtoa syyttää vaikeuksista. Ilman Venäjän tolkutonta sotaa Ukrainaa vastaan Fortumin ja Uniperin toimia ylistettäisiin maasta taivaisiin.”
Sinkko jatkaa, että kokonaan on jäänyt unohduksiin, kuinka paljon Fortum ja Uniper ovat tienanneet idänbisneksessä ja jakaneet osinkoa.
Tukeeko sitten Suomen liittyminen Natoon Suomen taloutta ja samalla sijoittamista?
”Natoa ilmeisesti aseistetaan kiivaasti. Suomen pitäisi olla mukana, mutta poliitikot eivät totisesti ole Suomen aseteollisuutta erityisesti suosineet.”
Sinkon mukaan Patrian rohkeus ja saavutukset ansaitsevat toki kiitoksen.
