Ekonomistien konsensus ennustaa Eurooppaan taantumaa. Euroalueen bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 0,1 prosenttia ensi vuonna.
Yhdysvaltojen osalta konsensus on niukka 0,2 prosentin bruttokansantuotteen kasvu. Euroopan ja Yhdysvaltojen heikkoa talouskasvua paikkaa Kiinan talouskasvun vahvistuminen. Kiinan bruttokansantuotteen konsensusennuste on 4,9 prosenttia ensi vuodelle.
Makrotalouden kehitystä ennakoivat suhdanneindikaattorit viittaavat taloussuhdanteen heikentyvän Yhdysvalloissa. Taloussuhdanteen heikentymistä indikoi muun muassa Michiganin yliopiston kuluttajasentimentti, teollisuuden ostopäällikköindeksi sekä Conference Boardin julkaiseman The Conference Board Leading Economic -indeksin negatiivinen vuosikasvulukema.
Myös monet ekonomistit ennustavat heikompaa taloussuhdannetta. Wall Street Journalin ekonomisteille tekemän kyselyn tulokset indikoivat 63 prosentin todennäköisyyttä taantumalle 2023.
Philadelphian Fedin ekonomisteille ja sijoittajille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella bruttokansantuotteen supistumisen todennäköisyys seuraavalle vuosineljännekselle on noin 47 prosenttia. Lukema on korkein finanssikriisin jälkeen.
Philadelphian Fedin kyselytutkimustulosten perusteella rakennettu The Anxious Index on ennakoinut tarkasti tulevat taantumat viime vuosikymmeninä. Tutkimusta on tehty vuodesta 1968.
Taantuma on tullut aina, kun indeksin todennäköisyys on noussut yli 40 prosentin. Taantuman aikana saatu yli 40 prosentin lukema ei sitä vastoin ole aina tarkoittanut, että taantuma jatkuisi. Toisaalta yhtään taantumaa ei ole indeksin perusteella ennustettu vuosi ennen taantuman alkamista. Esimerkiksi vuosina 2001 ja 2008 indeksi kohosi merkittävästi vasta, kun talous oli jo ajautunut taantumaan.
Taloussuhdanteen heikentymistä ennakoi myös ISM:n julkaisema Yhdysvaltain teollisuuden ostopäällikköindeksi, joka oli marraskuussa 49,0. Alle 50:n lukema indikoi teollisuuden aktiviteetin heikentyvän ostopäällikköjen mukaan. Laskutrendi on ollut vuoden aikana merkittävä, sillä ostopäällikköindeksilukema oli tammikuussa 57,6.
ISM:n palvelujen ostopäällikköindeksin lukema 56,5 sitä vastoin ennakoi nousukauden jatkumista. Lukema tosin saattaa olla korkea, koska palveluala kärsi koronapandemiasta, jonka vuoksi sen aktiviteetti oli matala noin kahden vuoden ajan. Korkea lukema saattaa siis osittain olla palvelusektorin tilanteen normalisoitumista.
Inflaatiotavoitteen saavuttaminen saattaa edellyttää taantumaa
Inflaation odotetaan tasoittuvan Yhdysvalloissa. Seuraavan vuoden inflaatio-odotus oli marraskuussa Federal Reserve Bank of Clevelandin mallin mukaan 3,2 prosenttia.
New Yorkin Fedin tekemä kyselytutkimus indikoi huomattavasti korkeampaa inflaatiota seuraavalle vuodelle. Marraskuussa julkaistu lokakuun lukema oli 5,9 prosenttia.
BlackRock Investment Instituten Alex Brazierin mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed tarvitsee taantuman, jotta se saavuttaa kahden prosentin pohjainflaatiotavoitteen.
Goldman Sachsin pääekonomisti Jan Hatzius painottaa vahvaa työmarkkinaa, joka tukee kotitalouksien taloutta tilanteessa, jossa inflaation odotetaan tasoittuvan 2023. Goldman Sachs ei ole yhtä pessimistinen kuin konsensus taantuman todennäköisyyden osalta ja arvioi sen todennäköisyydeksi 35 prosenttia.
Yhdysvaltain vahva työllisyys tukee talouskasvua. Huomionarvioista kuitenkin on, että talous ajautuu taantumaan yleensä vahvan työllisyyden tilanteessa ja työllisyys heikkenee vasta taantuman aikana.
Taloussyklien muutoksista johtuvissa taantumissa täystyöllisyys saattaa siis indikoida taantuman olevan lähellä, koska silloin palkkainflaatio on korkeampi ja se saattaa johtaa kuluttajahintojen nopeampaan nousuun ja koronnostoihin. Koronostot heikentävät viiveellä kysyntää.
Mitä tapahtuu osakemarkkinoilla, jos taloussuhdanne heikkenee?
Joukkolainamarkkina hinnoittelee taantumaa. 10 vuoden ja kahden vuoden Yhdysvaltain valtionlainojen tuottoero on -84 korkopistettä. Se on korkein sitten 1980-luvun alun. 10 vuoden ja kolmen kuukauden korkokäyrä on niin ikään laskeva. Tuottoero on -87 korkopistettä, joka on suurin sitten joulukuun 2000.
Yhdysvaltain taloussuhdanteen kehitys on tärkeä osakemarkkinoiden ajuri länsimarkkinoilla. Osakkeet tuottavat yleensä enemmän hitaan ja vahvistuvan talouskasvun kuin korkeamman, mutta hidastuvan talouskasvun aikana.
Tämän hetken osakemarkkinoiden arvostustaso (P/E-kerroin) on tyypillinen nousukaudelle. S&P 500 -indeksin yhtiöistä maksetaan noin 17 kertaa odotetun 52 viikon tuloksen verran.
Yhtiöiden tuloskasvu on yleensä negatiivista taantumassa. Se johtaa arvostuskertoimien supistumiseen, koska tuloskasvuodotukset heikentyvät. Vuoden 2001 taantumassa P/E-kerroin oli noin 14 ja finanssikriisin aikana matalimmillaan noin 9. Koronapandemian aiheuttaman taantuman aikana osakkeet pohjasivat, kun P/E-luku tulosennusteilla oli noin 13.
Korkojen lasku on tukenut viime aikoina osakemarkkinoiden kehitystä. Jatkossa tuloskehityksen merkitys kasvaa osakemarkkinoiden kurssiajurina. Riskinä on tuloskasvun hyytyminen taloussuhdanteen mahdollisesti heikentyessä.
Jos taantuma vältettäisiin, niin osakemarkkinoiden pohja olisi kenties jo takana, koska inflaatio on todennäköisesti tasoittumassa. Taantuman välttäminen saattaa kuitenkin osoittautua liian haastavaksi tehtäväksi, ainakin ennakoivien indikaattorien ja historian perusteella.
Taantuman syvyydellä ja pituudella on merkittävä vaikutus osakemarkkinoiden kehitykseen. Jos taantuma jäisi lyhyeksi ja bruttokansantuote supistuisi vain esimerkiksi prosentin tai kaksi prosenttia, niin vaikutus yhtiöiden tuloksiin jäisi pieneksi ja myös tuloskasvuodotukset saattaisivat pysyä lähellä nykytasoa. Jos samaan aikaan korkotaso laskisi, kuten yleensä taantumassa, niin osakekurssit eivät välttämättä halventuisi merkittävästi nykytasolta. Diskonttokoron lasku paikkaisi paremmin heikomman tuloskasvun.
