Sijoitusideat

Sijoitusstrategi: ”Kehittyvät korkomarkkinat ylipainoon”

Korkojen nousu on tehnyt riskisistä valtiolainoista pitkästä aikaa houkuttelevia sijoituskohteita.

Usein korkojen noustessa sekä korko- että osakesijoitusten odotettavissa olevat tulevat tuotot usein paranevat. Näin on käynyt tänäkin vuonna, joskin paino näiltä osin on ollut selvemmin joukkolainoissa ja erityisesti niiden riskisimmissä luokissa, toteaa Nordean päästrategi Antti Saari pankin viikkokatsauksessa.

Valtiolainojen korkojen nousu on painanut niiden markkina-arvoja. Tämän vuoksi vuosi 2022 on ollut sijoittajille haastava, kun sekä osakkeiden että joukkolainojen arvot ovat laskeneet reippaasti. Saaren mukaan perinteinen hajautus osake- ja korkosijoitusten välillä on siten toiminut huonommin kuin kertaakaan aiemmin.

Nyt kun valtiolainojen korot ovat nousseet poikkeuksellisen ylös, saattaa tilanne olla toinen.

”Osin tästä syystä olemmekin syksyllä suosineet riskinoton lisäystä nimenomaan joukkolainasuosituksissa, ja nostamme nyt kehittyvät korkomarkkinat ylipainoon. Euroalueen yrityslainat nostimme ylipainoon jo aiemmin syksyllä”, Saari toteaa.

Saaren mukaan osakkeidenkin arvostuskertoimet ovat globaalisti tarkastellen käyneet jo pari kertaa tämän vuoden aikana alueella, jolta uusi kurssinousu on tyypillisesti alkanut.

”Toisin sanoen sekä osakkeiden että joukkolainojen tuottonäkymät ovat parantuneet, mutta jälkimmäisten näistä enemmän”, Saari toteaa.

Myös keskuspankkien halu nostaa korkotasoa rahapolitiikkaa kiristämällä saattaa olla keventymässä. Tästä saatiin ensimakua viime viikolla, kun Fedin pääjohtaja Jerome Powell piti puheen, jota markkinoilla tulkittiin ”kyyhkysmäiseksi”. Puheessaan Powell antoi ymmärtää Fedin aikovan nostaa korkoa joulukuussa 50 korkopisteellä. Powell ilmoitti, että keskuspankki todennäköisesti hidastaa koronnostojensa tahtia 13.-14. joulukuuta pidettävässä kokouksessa.

Saaren mukaan keskuspankit jatkavat vielä ohjauskorkojen nostoja, mutta tästä huolimatta näyttäisi siltä, että sijoittajille tärkeämpien pitkien valtionlainakorkojen kovin nousu alkaa olla jo takanapäin.

”Vaikka inflaatio vielä riehuu, on tärkeää muistaa, että korot ovat jo nousseet melko reippaasti ja rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa reaalitalouteen ja siten inflaatioon melko pitkällä viiveellä. Keskuspankit tietävät tämän, ja varovat parhaansa mukaan kiristämästä rahapolitiikkaa liikaa, joskin liian lepsussa rahapolitiikassa nähdään inflaation taltuttamisen kannalta tällä hetkellä enemmän riskejä.”

Yhdysvalloissa on Saaren mukaan nähty jo jonkin verran merkkejä inflaatiotahdin taittumisesta, ja euroalueellakin energian hinta on laskenut huipputasoiltaan.

”Kun koronan aikana syntyneet tuotantoketjujen haasteet selätetään, kasvu hiipuu ja hyödykkeiden hinnannousukin alkaa olla takanapäin, on luultavaa, että inflaation kovin terä tylsyy. Siksi joukkolainamarkkinat hinnoittelevatkin korkojen laskevan ensi vuoden toisella puoliskolla ja pitkien lainakorkojen osalta nousuvaraa on enää melko maltillisesti, ellei tilanne uudelleen pahene”, Saari toteaa.

Nordea nostaa kehittyvien maiden lainat ylipainoon houkuttelevan tuotto-odotuksen vuoksi. Pankki pitää edelleen myös myös euroalueen yrityslainat ylipainossa. Riskimarginaalit ovat Nordean mukaan jo hieman kaventuneet ja pankki odottaa kaventumisen jatkuvan ensi vuoden edetessä. Ylipainot rahoitetaan alipainottamalla valtionlainoja.

Kommentoi
Ylös
>