Korkoriskeiltä on mahdollista suojautua, mutta korkosuojan hintalappu saattaa nousta kohtuuttoman suureksi.
Korot ovat olleet viime aikoina nousussa, mikä on nostanut niin kotitalouksien kuin yritystenkin korkokuluja. Mikäli usko korkojen nousuun säilyy, saattaa lisätä houkutusta korkosuojaukseen.
Korkosuojauksessa on kyse siitä, että kotitalous tai yritys voi suojautua nousevien korkojen riskeiltä. Se toimii siten, että pankille tai muulle rahoituslaitokselle maksetaan korkoa, jolla suojaudutaan jonkin tietyn ajanjakson ajan nousevilta koroilta.
Jos esimerkiksi kotitalous ostaa korkosuojan viiden vuoden ajaksi ja asettaa koron suojauksen koron nousulta, pankki tai rahoituslaitos lupaa maksaa erotuksen, jos korot nousevat yli sovitun tason. Tällöin korkosuojan ottajan ei tarvitse maksaa korkeampaa korkoa lainoistaan.
Korkosuojaus voi olla hyödyllistä esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat suojata itsensä nousevilta koroilta ja varmistaa, että ne pystyvät maksamaan velkansa takaisin sovitun aikataulun mukaisesti. Se on myös hyödyllinen henkilöille, jotka haluavat suojata itseään nousevilta koroilta esimerkiksi asuntolainassaan.
Kolme erilaista korkosuojauksen tuotetta
Korkosuojaus voidaan toteuttaa eri tavoin. Pankit tarjoavat yleensä kolmenlaisia tuotteita.
Korkokatto on yksi yleinen korkoriskin suojaamismuoto. Siinä lainanottajan lainan viitekorolle asetetaan ylätaso, jota viitekorko ei voi ylittää korkokaton voimassaolon aikana. Esimeriksi OP tarjoaa korkokattoa vanhaan tai uuteen lainaan asiakkaan haluamalle ajanjaksolle, joko viideksi, seitsemäksi, kymmeneksi tai 14 vuodeksi.
Korkokaton hinta määrittyy sopimushetken korkotason perusteella. Korkojen noustessa nousee myös uusien korkokattojen hinta.
Esimerkiksi asuntolainoissa korkosuojaus voidaan toteuttaa myös kiinteäkorkoisella asuntolainalla, jossa korko pysyy samana sovitun ajan markkinoiden korkotason vaihteluista huolimatta. Viitekoron vaihtelu ei siten vaikuta lainakorkoon.
Suojausajan päätyttyä jatkokorko muunnetaan erikseen sovittavalle tasolle. Esimerkiksi Danske Bankilla jatkokorko on yleensä sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon, jonka päälle tulee sovittu marginaali.
Kolmas korkosuojauksen muoto on korkoputki. Siinä esimerkiksi asuntolainan viitekorolla on ala- ja ylärajansa. Korkoputkessa lainan viitekorko ei nouse yli määritetyn enimmäistason sovitun ajanjakson aikana, vaikka markkinakorot nousisivat.
Korkosuojaus ei ole ilmainen lounas
Korkosuojaus on tavallaan kotitalouden tai yrityksen ostama vakuutus korkojen nousua vastaan. Korkosuojan ottaja siirtää riskejään pankille.
Suojauksen hankkimisessa täytyy maksaa pankille tai muulle rahoituslaitokselle korvaus, joka perustuu markkinoiden korkotasoon ja riskipreemioon, jonka pankki tai rahoituslaitos perii suojauksesta. Korkokaton hinta määrittyy siten sopimushetken korkotason perusteella. Korkojen noustessa nousee myös uusien korkokattojen hinta.
Korkokaton voi maksaa usein joko osana lainan maksuerää tai kertamaksuna.
Korkosuojan hankkiminen vaatiikin siksi sen ottamista harkitsevalle henkilölle tai yritykselle huolellista harkintaa ja perusteellista arviointia siitä, onko se oikeasti tarpeellista ja kannattavaa.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että korkosuojaus ei todennäköisesti ole taloudellisesti järkevä päätös. Brotherus kertoo Iltalehdelle, että tyypillisesti asuntovelalliselle on tullut halvimmaksi maksaa suojaamatonta asuntolainaa, joka muodostuu tyypillisesti alle prosentin marginaalikorosta ja viitekorosta, joka on sidottu yleisimmin 12 kuukauden euriboriin.
Mitä korkokatto sitten tällä hetkellä maksaa?
Lainojen kilpailutuspalvelu Sortter arvioi, että tämän hetken korkotasolla 10 vuoden korkokatto maksaa tyypillisesti melko hulppeasti, noin 10 000 euroa. Korkokaton hintaan vaikuttaa korkokaton taso eli kuinka pitkälle ajalle ja kuinka matalalle katto on asetettu. Lisäksi siihen vaikuttaa ostohetkellä vallitseva korkotaso.
