Perinnönsaajan kontolle tulee usein saamastaan perinnöstä maksettavaksi perintövero. Aina perintöveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa.
Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensi sijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset ja heidän jälkeläiset. Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi – eli kyseessä on niin sanottu lakiosa.
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla.
Perintönä tai testamentin perusteella saadusta omaisuudesta tulee maksaa perintöveroa. Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun perukirjan ja mahdollisesta perinnönjaosta laaditun jakokirjan perusteella.
Perunkirjoitus tarkoittaa henkilön kuoleman jälkeen tehtävää toimitusta, jossa kerätään tietoja vainajan perillisistä, sekä hänen omaisuuksistaan ja veloistaan.
Perunkirjoitus täytyy hoitaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai lapsi – se henkilö, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen.
Perintövero riippuu sukulaisuussuhteesta
Perintöveron suuruus riippuu siitä, kuinka läheinen sukulainen perinnönsaaja oli perittävälle. Sukulaisuuden perusteella perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I-veroluokkaan ja II-veroluokkaa.
Alhaisemman perintöveron I veroluokkaan kuuluvat perittävän lapset tai ottolapset ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.
II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut – esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä.
Avopuolison tilanne on ongelmallisempi. Hän perii vain, jos perittävä on tehnyt testamentin, jossa avopuoliso on mukana. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen.
Myös kihlakumppani perii vain siinä tapauksessa, että perittävä on sisällyttänyt hänet testamenttiin.
Verohallinto määrää perintöveron perintöveroasteikon perusteella. Veron määrä riippuu perityn omaisuuden arvosta ja veroluokasta, mutta omaisuuden laatu ei siihen vaikuta.
Milloin perintöveroa ei makseta?
Kaikissa tapauksissa perintöveroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Tällaisia tilanteita on kolme.
Ensinnäkin alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta lainkaan perintöveroa. Tässä on oleellista, että perintövero määrätään perilliskohtaisesti eikä suoraan koko perinnöstä. Esimerkiksi jos perittävän kokonaisperintö on 30 000 euroa ja se jakautuu hänen kahdelle lapselleen tasan, saavat molemmat lapset siis 15 000 euron perinnön. Tällöin kummankaan lapsen ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska perintö alittaa 20 000 euron henkilökohtaisen rajan.
Perintöveroa ei myöskään makseta tilanteessa, jossa perinnön saajana on yleishyödyllinen yhteisö.
Kolmas tilanne, jossa perintöä ei makseta, on hallintaoikeudella saatu omaisuus. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että henkilö käyttää kiinteistöä omistajan tavoin eikä kiinteistöä myydä.
Vanhemmat voivat jakaa lapsilleen perintöä jo eläessään. Tätä ennakkoperintöä käsitellään verotuksessa lahjana.
Ennakkoperintöä verotetaan kuten normaalia lahjaa eli siitä on maksettava lahjavero. Veroa tulee kuitenkin maksaa vain, jos ennakkoperinnön arvo on 5 000 euroa tai enemmän. Vanhemmat voivat siis lahjoittaa lapselleen perintöä pienemmän summan verotta.
Vähennykset perintöverosta
Perintöveroon on mahdollista saada vähennyksiä veronalaisen perintöosuuden arvosta. Näitä ovat puoliso- ja alaikäisyysvähennys.
Perittävän puoliso ja alaikäiset lapset saavat siis vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa. Vähennys koskee perinnönjättäjän puolisoa ja henkilöä, johon tuloverolain mukaan sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä.
Alaikäisyysvähennys koskee sellaista perittävän suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä, jolla oli perinnönjättäjän kuolinhetkellä läheisin oikeus periä perittävä, ja joka ei vielä tuona hetkenä ollut täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. Alaikäisyysvähennyksen määrä on 60 000 euroa. Tätä vähennystä sovelletaan myös perinnönjättäjän alaikäiseen ottolapseen.
Lähteet:
veronmaksajat.fi
vero.fi
Minilex
