Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste laski heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä. Heinä-syyskuussa säästämisaste oli -3,5 prosenttia.
Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.
Kulutusmenot, joihin korkea inflaatio suoraan vaikuttaa, kasvoivat suhteessa enemmän kuin käytettävissä oleva tulo.
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,7 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni -1,6 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi säästämisasteen romahdusta Twitterissä. Kotitaloudet käyttävät nyt korona-ajan säästöjä kohonneiden hintojen vuoksi.
”Koronaelpymisen alussa ekonomistit puhuivat paljon patoutuneesta kysynnästä, johon kertyneitä säästöjä käytettäisiin juhlamielellä. Niin ei oikeastaan koskaan käynyt, mutta nyt säästöjä kyllä käytetään, kun ruoka, sähkö, bensa ja lainojen korot kallistuvat. Arkista ja tylsää”, Appelqvist tviittaa.
Inflaatiosta on tullut suomalaisille kotitalouksille vaikea riippakivi. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa jo peräti 9,1 prosenttia, kun lokakuussa inflaatio oli 8,3 prosenttia.
Marraskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu sekä dieselin hinnan ja kulutusluottojen korkojen nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
