Sähkömarkkinat luottavat Suomen energiamarkkinoihin. Sähköfutuurien mukaan Suomi taltuttaa energiakriisin nopeammin ja selvin luvuin Keski-Eurooppaan verrattuna.
Venäjä aloitti valmistautumisen hyökkäyssotaansa pyrkimällä sotkemaan eurooppalaiset energiamarkkinat, missä se on myös valitettavan kiitettävästi onnistunut. Kaasuhanan kiristäminen nosti sähkön hintaa jo kesästä 2021 alkaen, ja syksyllä säiden kylmetessä hinta nousi moninkertaiseksi totuttuun verrattuna.
Uusi vaihe hintakriisissä alkoi kesällä 2022 kun Venäjä vähensi kaasun vientiä Eurooppaan entisestään.
Syksyn 2022 aikana sähkönhinnat olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa vuoden 2022 keskihinta oli 154 euroa megawattitunnilta, aiempi ennätys oli edelliseltä vuodelta, 72 euroa.
Energiateollisuus ry kertoo tiedotteessaan, että pahiten kriisi on koetellut venäläisestä kaasusta riippuvaista Keski- ja Etelä-Eurooppaa, jossa kaasua käytetään lämmityksen ja teollisuuden lisäksi myös sähköntuotannossa. Sähkön hinnat Saksassa, Italiassa ja Kreikassa ovat olleet tuntuvasti pohjoismaisia korkeampia.
Sähkön hinnoissa eroja eri alueilla Pohjoismaissa
Energiateollisuuden mukaan Pohjoismaiden sisällä sähkö on ollut edullisinta Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla, etelän vertailukelpoiset alueet ovat olleet hinnoiltaan samaa tasoa Suomen kanssa. Tukholma on ollut edullisempi, Oslo ja Kööpenhamina jonkun verran kalliimpia.
Muiden Pohjoismaiden jakautuminen erillisiin hinta-alueisiin johtuu Energiateollisuuden mukaan riittämättömistä maiden sisäisistä siirtoyhteyksistä. Hyvien sisäisten siirtoyhteyksien takia Suomella on ollut maana parhaat valmiudet kohdata yleiseurooppalainen energiakriisi.
”Sähkömarkkinat eivät olleet varautuneet yllättävään kaasun saatavuuden rajoittumiseen, joka on energian hinta- ja saatavuuskriisin juurisyy Euroopassa”, toteaa Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
Salomaan mukaan muihin verrattuna Suomi on selvinnyt hyvin, vaikka sähkön hintataso on monille asiakkaille ollut kohtuuton.
Energiakriisistä on syytetty myös Euroopan niin sanottua vihreää siirtymää. Energiateollisuus ry:n mukaan eurooppalainen tavoite toteuttaa energiasektorilla vihreää siirtymää ei ole vaikuttanut sähkön hintoihin ennen energiakriisin alkua 2021. Päästöoikeuksien hinnat alkoivat kohota vuoden 2017 aikana, ja ovat siitä lähtien kymmenkertaistuneet. Hintojen nousu alkoi vasta Venäjän toimien seurauksena 2021, järjestö muistuttaa.
Mitä sähköfutuurit kertovat?
Pohjoismainen sähköntuotanto on poikkeuksellisen vähän riippuvaista fossiilisista polttoaineista, ja ainakin markkinat uskovat, että Pohjoismaat tulevat kriisistä ulos ensimmäisinä.
Se voidaan päätellä sähköfutuurien hinnoista.
Sähköfutuurit ovat sopimuksia, jotka koskevat sähkön tulevaa hintaa tai määrää. Ne ovat yleisesti käytettyjä markkinoilla, joilla sähkön hinnat vaihtelevat suuresti ja joilla sähkön tuottajat ja kuluttajat haluavat suojautua näiltä hinnanvaihteluilta. Futuurisopimukset voidaan tehdä esimerkiksi sähkön hintojen spekuloimiseksi tai sähkön tuotannon ja kulutuksen suunnitteluun.
Sähköfutuurit ovat yleisesti kaupattu pörsseissä tai over-the-counter (OTC)-markkinoilla. Ne ovat standardoituja sopimuksia, jotka määrittelevät tietyn määrän sähköä tietyllä hinnalla tietyllä ajankohtana tulevaisuudessa. Esimerkiksi sähköfutuuri voi olla sopimus siitä, että tietyn määrän sähköä myydään tietyllä hinnalla tietyllä päivämäärällä tulevaisuudessa. Futuurisopimuksen osapuolet ovat velvollisia noudattamaan sopimusta, vaikka sähkön hinta olisikin muuttunut sopimuksen tekemisen jälkeen.
Sähköfutuureilla on useita eri käyttötarkoituksia. Niitä käytetään esimerkiksi sähkön tuottajien ja kuluttajien välisten sopimusten tekemiseen, sähkön hinnan spekuloimiseen sekä sähkön hintojen ennustamiseen. Ne ovat myös tärkeä osa sähkön hintojen ja markkinoiden toimintaa, sillä ne tarjoavat mekanismin, jonka avulla sähkön hintoja voidaan säätelemään ja stabiloida.
Mitä siis sähköfutuurit siis kertovat nyt markkinoiden odotuksista sähkön tulevasta hinnasta?
Sähkön futuurit ennakoivat, että talven lämmityskauden päätteeksi varsinkin suomalainen ja ruotsalainen sähkö asettuisivat pysyvästi alemmalle hintatasolle, keskimäärin alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.
Suomi ja Ruotsi toipumassa kriisistä muuta Eurooppaa nopeammin
Seuraavan talven odotus sähkön hinnalle on myös merkittävästi alemmalla tasolla kuin kuluvan talven toteutuneet hinnat. Samaan aikaan Saksaan ennakoidaan jopa lähes kolminkertaisia hintoja Suomeen ja Ruotsiin verrattuna. Ero on suuri.
Suomella onkin hyvät mahdollisuudet taltuttaa energiakriisi ennen Keski-Eurooppaa, koska omaa tuotantoa on tulossa reippaasti lisää, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Haasteellisinta aikaa Suomelle on kuluva talvi. Jatkossa Suomi tarvitsee lisää energian tarjontaa, jotta sähkön hinnat pysyvät aisoissa.
”Ensi kesän ja vuoden 2024 hintanäkymät ovat jo suotuisat, haasteena on nyt selvitä tästä talvesta niin sähkön hintojen kuin riittävyydenkin osalta. Politiikan puolella on huolehdittava, että energiantuottajien mahdollisuuksia investointeihin ei rajoiteta. Investoinnit ovat ainoa kestävä tapa varmistaa, että saamme edullista sähköä myös jatkossa”, Leskelä toteaa.
