Ajatuspolku on todella outo sitä taustaa vasten, kuinka paljon inhimillistä hätää, kärsimystä, vammautumisia, kotien menettämistä ja kuolemia sota aiheuttaa tämän hetken ihmisille sekä Ukrainassa että Venäjällä.
Kaikesta huolimatta talous etenee jälleen omaa polkuaan; niin sen kuuluukin. Kuluttaja ja yritys ovat talouden perusyksiköitä, jotka tarvitsevat toisiaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut mukanaan sähkökriisin. Sähkön hintamekanismi ei sovi lainkaan nykytilanteeseen, jossa maakaasun korkea hinta ja sähkön tarjonnan niukkuus ovat tehneet sähkön hintakehityksestä täysin ennakoimattoman ja itse sähköstä ajoittain hyvin kallista.
Kuluttajan ei ole voitu edellyttää osaavan varautua välttämättömyysinfran nopeaan kallistumiseen.
Siihen ei osannut varautua edes Suomen suurin sähköyhtiö Fortum, joka pyysi valtiota apuun 6.9.2022, ote tiedotteesta:
Fortum Oyj on sopinut pääomistajansa Suomen valtion (50,76 %) kanssa järjestelystä, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkönhinnat ja sen myötä vakuusvaatimukset nousevat edelleen voimakkaasti sähkön pohjoismaisessa johdannaispörssi Nasdaqissa.
Tästä rahoitusjärjestelystä nousi hirveä haloo muun muassa siitä syystä, että valtion sijoitusyhtiö Solidium sai merkitä maksutta yhden prosentin verran Fortumin osakkeita osana järjestelyä. Lainan, enimmillään 2,35 miljardia euroa, laina-aika on yksi vuosi ja korkomarginaali 10-12 prosenttia.
Tavallaan ymmärrän ”haloon”, mutta näen tässä hetkessä lainaehdot toisarvoisina – myös sijoittajan kannalta – verrattuna kuluttajan ahdinkoon sähkömarkkinoilla, arjen selviämisessä. Uniper-sotkusta kärsinyt Fortum oli luultavasti koputtanut muidenkin rahoittajien ovia enemmän kuin kerran ennen kuin lähti mukaan Solidium-rahoitukseen.
On yhtäältä todella hyvä, että Solidium pitää omista oikeuksistaan kiinni ja samalla antaa selustatukea ankkuriomistajana – varsinkin tärkeissä infrayhtiöissä. Kyseessä ovat yhteiset rahamme.
Toisaalta on hyvä, että piensijoittajat valvovat omia oikeuksiaan. Varmasti moni yksityissijoittajakin olisi halunnut osallistua järjestelyyn, mikä olisi tehnyt siitä pidemmän prosessin.
Sähkökriisi eskaloitui – valtion tukitoimet tärkeitä
On todella tärkeää, että valtio tukee monin eri tavoin kuluttajaa arjen selviämisessä. Sähköntuottajat tekevät korkean hinnan myötä erittäin kovaa tulosta. Sähkön pörssihinta Suomessa on ollut kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, viikosta 27 alkaen, keskimäärin 205 euroa megawattitunnilta. (viikkojen 27-49 havaintojen ka.)
Vastaava keskiarvo edeltävän vuoden 2021 alkupuoliskolla oli 48 euroa. Välttämättömyyshyödykkeen, jolla iso osa kodeista lämpiää, hinta on yli 4-kertaistunut 1,5 vuodessa.
Moni kuluttaja elää taloutensa kanssa jo valmiiksi äärirajoilla; maksuhäiriöitä on sadoillatuhansilla. Lämmityskulujen äkillinen, hallitsematon nousu on omiaan aiheuttamaan laajamittaisia maksuvaikeuksia sekä isoja ongelmia asunto- ja kiinteistösektorille ympäri maan.
Onneksi osa sähköyhtiöistä on ottanut tämän huomioon hinnoittelussaan, esimerkiksi Seinäjoella, Kokkolassa ja Porvoossa.
Jos eduskuntapuolueiden kaavailema niin sanottu hintakatto toteutetaan oikein, kuluttaja säästää siitä huolimatta sähköä, kuten Suomessa säästettiin sitä jo syyskuussa. Kulutus oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, vaikka laskut olivat todennäköisesti selvästi pienempiä kuin ne ovat alkaneen talven aikana tukitoimien jälkeenkään.
Mallista on käyty hyvää keskustelua, viimeksi eilen (15.12.) eri puolueiden poliitikkojen kesken Ylen A-Talkissa.
Tähän mennessä on päätetty sähkön käytön arvonlisäveron laskusta 24:stä 10 prosenttiin joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023 sekä kotitalouksien sähkövähennyksestä tammi-huhtikuussa, vaikutukseltaan enimmillään 2400 euroa per talous. Tukimuodoista on tarkemmin valtioneuvoston tiedotteessa 26.9.2022.
Ongelma edellä mainituissa tukimuodoissa alv-alennusta lukuun ottamatta on jälkijättöisyys.
On niinkään luontevaa, että sähköntuottajille kohdennetaan vuodelle 2023 lisävero, jonka suuruus on 33 prosenttia 5 prosentin oman pääoman tuoton ylittävästä nettotuloksesta, koska nelinkertainen sähkönhinta tuottaa osalle sähköyhtiöistä massiivisia ansaitsemattomia windfall-voittoja. Sillä rahoitetaan jo päätettyjä ja suunniteltuja tukitoimia. Vrt. juttumme 2.12.2022.
Sijoittajan prioriteetti varsinkin sähköä tuottavissa yhtiöissä tulisi mielestäni olla huomion kiinnittäminen markkinan tasapainottamiseen, koska nykyinen euroopanlaajuinen hintamekanismi on epävakaa, epäreilu ja toimimaton.
Sijoittaminen voi olla pitkäjänteistä ja vastuullista ainoastaan, jos kuluttajan välttämättömät menot eivät ole täysin kohtuuttomia tai ennakoimattomia. Markkinatalous tarvitsee jälleen kerran vahvaa sääntelyä; muussa tapauksessa sen edellytykset toimia kuihtuvat pois.
Huom. Viikolla 51 (19.-22.12.2022) sekä Helen että Fortum ovat ilmoittaneet tuovansa kuluttajien saataville kohtuullisempia, n. 20 s/kWh hintaisia määräaikaisia, sähkösopimuksia muutamien muiden pienempien sähköyhtiöiden tapaan. (lisätty 22.12.)
Kaikki kallistuu
Kuluttajan ahdinko ei lopu sähköön. Ruuan hinta on noussut reippaasti, samoin lainanhoidon. Marraskuun vuosi-inflaatio eli kuluttajahintojen muutos Suomessa oli 9,1 prosenttia. Ruuan hinnannousu oli jopa 16,1 prosenttia.
Toiseksi korkeinta hinnannousu on ollut asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden ryhmässä 12,9 prosenttia.
Tilastokeskus toteaa yksittäisistä eristä:
Marraskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu sekä dieselin hinnan ja kulutusluottojen korkojen nousu.
12 kuukauden Euriborkorko nousi nollan yläpuolelle vasta huhtikuussa 2022. Viime viikkoina se on ollut tasolla 2,8-2,9 prosenttia. Jos asuntolainan määrä on 100 000 euroa ja marginaali 0,75 prosenttiyksikköä, korkokustannus nousee vuodessa 750 eurosta 3 600 euroon.
Korotus on massiivinen ja koronnousun nopeus hakee vertaistaan kaukaa historiasta. Korot eivät ole tasoltaan erityisen korkeita, mutta varmasti monille kuluttajille, yrityksille ja asuntosijoittajille tulee tästä haastetta.
Iso osa asuntolainoista on annuiteettilainoja, jolloin koronnousu vaikuttaa kuukausittaisiin lainanhoitokuluihin nostavasti.
Samalla korkosijoituksista on tullut aiempaa varteenotettavampi vaihtoehto monen sijoittajan salkussa.
Papukaijamerkki
Vuoden papukaijamerkki menee yrittäjien eläkeuudistuksen loiventamiselle siitä esityksestä, millaisena sosiaali- ja terveysministeriö sen alun alkujaan eduskuntaan kesäkuussa lähetti.
Nopeasti kohoava YEL-maksu olisi monille pienyrittäjille yhtä vaikea rasti kuin nopeasti kohoava sähkönhinta kuluttajille, joskin korkeampi YEL-vakuutus tuo myös lisää turvaa vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle.
Tärkeää työtä YEL-uudistuksen viilaamiseksi tekivät muun muassa Suomen Yrittäjät ja YEL-uudistuksen huiskeessa perustettu uusi etujärjestö Mikro- ja yksinyrittäjät MYRY, puheenjohtajanaan Liisa Hanén.
—
MAINOS
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sijoittamista nyt tulisi harkita vain pitkällä aikavälillä. Kaikki nämä tapahtumat vaikuttavat suuresti tilanteeseen kokonaisuutena ja kaikkiin talouden sektoreihin. (mainoslinkki poistettu)