Helsingin pörssissä on lukuisia investointihyödykkeitä valmistavia teollisuusyrityksiä sekä bulkkituotteita ja -palveluja tuottavia yhtiöitä. Nämä toimialat ovat perinteisesti syklisiä eli niiden tulokset vaihtelevat suhdannetilanteen mukaan.
Sijoituspalvelutalo Seligson ei pidä syklisyyttä sinänsä yhtiön ongelmana, vaan ongelmat saattavat olla muissa tekijöissä.
”Syklisyys sinänsä ei ole mielestäni ongelma, eikä se suoraan vaikuta sijoituspäätöksiini”, kertoo Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburg blogissaan.
Oldenburgin hallinnoima Phoebus-rahasto pyrkii sijoittamaan vakaasti kilpailijoitaan paremmin kannattaviin yhtiöihin eli niin sanottuihin laatuyhtiöhin. Oldenburg kertoo, ettei hänelle ole merkitystä sillä, ovatko yhtiöt syklisiä vai ei, kunhan ne ovat riittävän laadukkaita.
Usein sykliset yhtiöt eivät kuitenkaan ole kovin laadukkaita, Oldenburg väittää. Kyse on heikosta kilpailuedusta.
”Se johtunee ennen kaikkea siitä, että monet niistä tuottavat bulkkituotteita (kuten teräsyhtiöt) tai bulkkipalveluja (kuten lentoyhtiöt), joissa ei määritelmällisesti oikein voi erottua kilpailijoista saavuttaakseen kestäviä kilpailuetuja. Ehkä se johtuu myös siitä, että kovin syklistä liiketoimintaa on aika vaikeaa hallita, kun kustannusten pitäisi joustaa kysynnän mukaan.”
Oldenburgin mielestä sijoittajan kannalta syklisyyden ainoa suurempi merkitys on osakkeen arvostus vähän tavanomaista vaikeampaa.
”Tuloksen lisäksi pitää ymmärtää missä syklin vaiheessa tulos on saavutettu ja mikä olisi tulos ’normaalissa’ syklin vaiheessa. Se on aika helposti tehtävissä”, hän toteaa.
Phoebus-rahaston salkussa on kuitenkin syklisiäkin yhtiöitä.
Yksi tällainen on amerikkalainen konepajayhtiö John Deere, joka on suuri metsä- ja maatalouskoneiden valmistaja sekä merkittävä maansiirto- ja ympäristökoneiden toimittaja. Yritys on perustettu vuonna jo 1868 ja se toimii maailmanlaajuisesti työllistäen noin 56 000 henkeä. Yhtiö on syklinen, sillä sen volyymit vaihtelevat globaalin maatalouden investointien mukaan, Oldenburg toteaa.
Toinen salkussa oleva syklinen yhtiö on Sandvik. Se on ruotsalainen vuonna 1862 perustettu maailmanlaajuisesti toimiva kaivos- ja kivenlouhinnan, metallinleikkauksen ja materiaaliteknologian teollisuuskonserni.
Sandvikin syklisyyttä laimentaa se, että kaivoskoneissa uusien laitteiden osuus on pieni ja kulutusosien osuus on iso.
”Sandvikin kääntöterät ovat teollisuuden kulutus- eikä investointitavaroita. Myös Konecranesin nosturit ovat syklisiä, jonka niiden huolto hyvin pitkälle tasoittaa”, Oldenburg toteaa.
Oldenburgin mukaan monet parhaista teollisuusyhtiöistä ovatkin pyrkineet tasapainottamaan syklisyyttään Sandvikin tavoin juuri huoltotoiminnoilla, jotta liiketoiminta olisi vakaampi ja syklejä helpompi hallita. Salkunhoitajan mukaan Suomessa hyvä esimerkki tästä on Kone, jota Oldenburgin rahasto ei kuitenkaan sen korkeasta arvostuksesta johtuen omista. Ruotsissa paras esimerkki on puolestaan ehkä rekkavalmistaja Scania, jota rahasto omisti ennen kuin Volkswagen osti siitä enemmistön.