Pörssisähkön hinnannoususta huolimatta sähkön tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole nousseet kuin pienellä osalla energiayhtiöistä. Siksi useat sähköyhtiöt hyötyvät korkeasta sähkön hinnasta ja ovat tehneet ennätystuloksia.
Sähköyhtiöiden suurvoitot ovat herättäneet kritiikkiä.
Esimerkiksi työtekijäjärjestö Teollisuusliitto pitää kohtuuttomana, että suomalainen palkansaaja on laitettu Putinin hyökkäyssodan maksumieheksi. Liitto edellyttää, että sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja verotetaan.
Sähköyhtiöiden verottaminen ehkäisee tarpeettomia hinnankorotuksia, Teollisuusliitto uskoo. Sen mukaan talven aikana tarvitaan lisää tukea eniten sähkön hinnan kohoamisesta kärsivien kustannusten kompensoimiseen.
Teollisuusliiton valtuusto kritisoi Marinin hallitusta hidastelusta sähköyhtiöiden voittojen rajoittamisessa. Järjestön mielestä energiakriisin aikana Suomen on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta kotitaloudet selviävät laskuistaan.
Valtio on nyt vastaamassa sähköyhtiöiden voittojen verottamista vaativien tahojen huutoon.
Lausunnolle lähtevässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sähkömarkkinoiden ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta viimeistään 12. joulukuuta.
Esityksen taustalla on Euroopan neuvoston asetus energiahätätoimista, jossa edellytetään kansallisia verotuksellisia toimia korkeista energianhinnoista johtuneiden voittojen leikkaamiseksi valtiolle samoin kuin hallituksen syksyn 2022 talousarvioneuvotteluissa tekemä linjaus sähköntuottajiin kohdistuvan voittoveron valmistelemisesta.
Tavoitteena on leikata sähkön hinnan noususta aiheutuneita sähköalan yritysten kasvaneita voittoja väliaikaisella verolla valtiolle.
Valtiovarainministeriön mukaan sähköä tuottaville ja myyville yrityksille säädettäisiin väliaikainen ylimääräisen voiton vero vuodelle 2023. Sen suuruus olisi 33 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun viiden prosentin tuoton.
Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan nettotulosta eli tulojen ja menojen erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus samoin niiden jaksottaminen määriteltäisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännösten mukaisesti.
Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi eikä vero olisi yritysten tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin vähäinen sähköliiketoiminta. Sähköliiketoimintaan kohdistuvana veron ulkopuolelle jäisi muun muassa kaukolämmön tuotanto yhteistuotantolaitoksissa.
Verotuotto kertyisi valtiolle jälkikäteen vuonna 2024. Valtiovarainministeriön mukaan sen suuruus riippuu keskeisesti sähkön hintakehityksestä ja kotimaisen sähköntuotannon määrästä vuonna 2023 ja on siksi vaikeasti ennustettavissa. Arvioiden mukaan tuotto olisi 0,5-1,3 miljardia euroa.
Vastaavantyyppistä veroa sovellettaisiin EU-asetuksen edellyttämällä tavalla myös eräiden fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin. Verotuotto arvioidaan tältä osin vähäiseksi.
