Hintakaton tavoitteena on rokottaa Venäjän öljytuloja.
Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat kohdanneet vaikean haasteen Ukrainan sodan pakotteissaan. Toisaalta Venäjää halutaan rangaista hyökkäyssodan aloittamisesta tiukoilla talouspakotteilla, mutta toisaalta pakotteet ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia.
Yksi suurin ongelma on ollut, että pakotteiden toimivuus edellyttäisi, että öljytuloistaan riippuvaisen Venäjän öljytuloja saataisiin alas. Toisaalta pakotteet ovat aiheuttaneet häiriöitä raaka-ainemarkkinoille, nostaneet öljyn hintaa ja siten osaltaan kiihdyttäneet yhdessä kaasun hinnan nousun kanssa inflaatiota kestämättömän korkeaksi.
Nyt pakotteissa yritetään toisenlaista strategiaa.
EU-maat pääsivät perjantaina sopuun venäläiselle öljylle asetettavasta 60 dollarin hintakatosta barrelilta. Hintakaton tarkoitus on yksinkertainen: vähentää öljytuloistaan riippuvaisen Venäjän saamia tuloja öljyn viennistä.
Tällä hetkellä Venäjän myymän Urals-öljylaadun maailmanmarkkinahinta on hieman alle 70 dollaria barrelilta.
Tavoitteena Venäjän öljytulojen pienentäminen
Hintakaton tavoitteena on myös varmistaa, että venäläisen öljyn vienti jatkuisi edelleen esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan. Öljyn viennin jatkumisen varmistamisella halutaan estää Venäjän öljyn viennin tyrehtyminen kokonaan, koska sen seurauksena voisi olla öljyn hinnan jyrkkä kallistuminen.
Hintakatto aiotaan toteuttaa siten, että yritysten sallittaisiin tarjota venäläisen öljyn vientiin tarvittavia kuljetuksia, vakuutuksia ja muita palveluita vain, jos öljystä maksettu hinta ei ylitä hintakattoa.
Vaikka Venäjä saattaa yrittää luoda oman öljyvakuutusjärjestelmänsä, erään korkea-arvoisen valtiovarainministeriön virkamiehen mukaan se olisi mittakaavaltaan rajallinen, kalliimpi ja epäluotettavampi, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Se vähentäisi Venäjän myyntimääriä tärkeimmille kehittyville markkinoille ja vahingoittaisi sen tuloja.
”Me todella vähennämme Venäjän sotakoneiston potentiaalia leikkaamalla öljyn myynnistä saatavia budjettituloja. Tämä on hyvä ratkaisu Ukrainalle ja Euroopalle”, kertoo Uutistoimisto Bloombergille Puolan EU-suurlähettiläs Andrzej Sados.
Yahoo Finance -sivusto kertoo, että nyt myös Yhdysvallat on liittynyt Euroopan unionin, G7-maiden ryhmän ja Australian kanssa öljykaton taakse. G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa.
Yhdysvallat on kuukausien ajan käynyt yksityiskohtaisia neuvotteluja liittolaistensa kanssa hintakaton asettamisesta Venäjän öljylle maan tulojen vähentämiseksi sen jatkaessa hyökkäystään Ukrainaan.
Venäjän hyökkäys on vaikuttanut suuresti öljyn hinnan nousuun tänä vuonna.
”Hintakatto kannustaa venäläisen öljyn virtaamista maailmanmarkkinoille alennetuin hinnoin, ja sen tarkoituksena on suojella kuluttajia ja yrityksiä globaaleilta toimitushäiriöiltä”, USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen sanoi lausunnossaan.
Yellenin mukaan hintakatto hyödyttää erityisesti köyhempiä maita, jotka ovat jo kärsineet energian ja elintarvikkeiden kohonneista hinnoista.
Todellinen Venäjän saama hinta voi jäädä hintakattoakin alhaisemmaksi
USA:n hallinnon mukaan hintakatto on asetettu riittävän korkeaksi, jotta Venäjälle säilyy taloudellinen kannustin jatkaa öljyn myyntiä maailmanmarkkinoilla. Hintakatto vastaa hintaa, jolla Venäjä on perinteisesti myynyt öljyä, ja se on korkeampi kuin sen tuotantokustannukset. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Venäjän öljyn tuotantokustannusten kattama hinta on lähes 30-40 dollaria tynnyriltä.
Hintakattoa on tarkoitus tarkastella uudelleen määräajoin ottaen huomioon talous- ja markkinaolosuhteet.
USA:n hallinto uskoo, että hintakatto antaa kehittyvien markkinoiden maille mahdollisuuden tinkiä Venäjän öljystä jyrkempiä alennuksia.
Intian, Kiinan ja Turkin kaltaiset maat eivät kuulu öljyn hintakattokoalitioon, mutta ne ostavat venäläistä öljyä. USA:n valtiovarainministeriön korkean tason virkamiehen mukaan nämä maat käyttävät hintakattoa neuvotellakseen parhaasta mahdollisesta sopimuksesta. Intiassa ja Turkissa neuvotteluja ei käydä maatasolla vaan suurelta osin sitä käyvät yritysten johtajat.
Seuraavaksi odotetaan, miten Kreml reagoi hintakattoon.
Diplomaatit ovat yrittäneet löytää tasoa, joka on tarpeeksi houkutteleva Moskovalle, jotta se jatkaa myyntiä. Jos se on markkinahinnan yläpuolella – kuten nyt – Venäjä ja sen ostajat voivat väittää, että kyse on vain tavanomaisesta liiketoiminnasta.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi torstaina, että hintakattotasolla ei ole merkitystä, uutistoimisto Bloomberg kertoo.
