Suomi pyrkii nostamaan tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uuden verokannustimen luominen tukee tätä tavoitetta.
Tavoitteen saavuttamiseksi presidentti Sauli Niinistö vahvisti torstaina 29. joulukuuta lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) verokannustimesta tulemaan voimaan tammikuun alussa. Yritykset voivat tehdä verotuksessa lisävähennyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen perusteella. Uudistus toteutui lopulta kansanedustajien lakialoitteen pohjalta.
Verokannustin pohjautuu erityisesti parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän suositukseen. Työryhmän suosituksen perusteella hallitus päätti viime keväänä lisävähennyspohjaisen verokannustimen valmistelusta.
Kyseessä on uusi yleinen verotuki, jolla pyritään lisäämään yksityisen sektorin T&K-toimintaa. Sitä sovelletaan rinnakkain tutkimuslaitosyhteistyön verokannustimen ja suorien T&K-toiminnan tukien kanssa.
Malliltaan verokannustin on verotuksessa tehtävä lisävähennys: verovelvollinen saa vähentää aiheutuneet T&K-toiminnan menot toteutuneita menoja suuremmasta määrästä. Verotuki ei yleisyytensä vuoksi ole EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea.
Perusteena palkkamenot ja ostettujen palvelujen menot
Uusi verokannustin on niin sanottu yhdistelmäkannustin. Se koostuu T&K-toiminnan menojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä ja menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.
Verokannustin on elinkeinonharjoittajien ja maatalouden harjoittajien käytettävissä, jos heillä on omaan toimintaansa liittyviä T&K-toiminnan menoja. Yleisen lisävähennyksen perusteena ovat T&K-toiminnasta aiheutuneet palkkamenot ja ostettujen palveluiden menot.
Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia lisävähennyksen perusteeksi laskettavista menoista. Lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa verovuodessa verovelvollista kohden. Yleistä lisävähennystä ei kuitenkaan myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa.
Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia. Sen perusteena on T&K-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen tosiasiallisesti lisääntynyt määrä. Myös ylimääräisen lisävähennyksen on 500 000 euroa verovuodessa verovelvollista kohden, mutta sille ei ole alarajaa.
Suorien tukien saaminen ei sulje pois verokannustimen käyttämistä
Verokannustimen on tarkoitus täydentää suoria tukia ja kannustaa T&K-toimintaan, joten suorien tukien saaminen ei sulje täysin pois verokannustimen käyttämistä.
Yleistä tai ylimääräistä lisävähennystä ei kuitenkaan saa tehdä, jos verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea samoihin menoihin. Yleistä lisävähennystä ei saa tehdä, jos samojen menojen perusteella on vaadittu niin sanottua yhteistyövähennystä, joka perustuu lakiin T&K-toiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027.
Kannustinta aletaan soveltaa ensi vuoden verotuksessa
Vahvistetut lait tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Lakia tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimesta aletaan soveltaa seuraavasti:
Yleistä lisävähennystä voi saada ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Ylimääräistä lisävähennystä voi saada ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.
Verohallinto julkaisee ohjeistuksen verokannustimesta mahdollisimman pian.
