Sijoitusten ajoittaminen voi olla adrenaliinipiristettä kaipaavalle sijoittajalle kutkuttavaa. Se voi johtaa kuitenkin merkittäviin tappioihin.
Markkinoiden ajoitus on sijoitusstrategia, jossa sijoittaja pyrkii tunnistamaan parhaat ajat olla markkinoilla ja milloin poistua sieltä. Sen kannattajat väittävät, että markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteiden onnistunut ennustaminen voi johtaa suurempiin tuottoihin kuin muut strategiat.
Vaikka jotkut ihmiset saattavat onnistua markkinoiden ajoittamisessa, on sijoittajan tärkeää olla tietoinen siihen liittyvistä riskeistä, ennen kuin ryhtyy tähän uhkarohkeaan strategiaan.
Finanssimarkkinat on monimutkainen verkosto, johon voivat vaikuttaa sekä makro- että mikrotaloudelliset voimat.
Osakekurssien nousuihin ja laskuihin vaikuttavat taloudelliset olosuhteet, yritysten suorituskyky ja sijoittajien tunnelmat. Eivätkä näiden tekijöiden vaikutus hintoihin pysy vakiona, vaan ne saattaa muuttaa suuntaansa eri aikoina. Lisäksi useiden tekijöiden toteumilla itsessään ei ole vaikutusta markkinoiden suuntaan, vaan suuntaa riippuu pikemminkin siitä, miten toteumat poikkeavat odotuksista.
Markkinoiden tarkka ajoittaminen voi osoittautua vaikeaksi tehtäväksi myös niiden jatkuvasti muuttuvan luonteen vuoksi.
Oman vaikeutensa ajoittamiseen tuovat keskuspankit. Niiden rahapolitiikan muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus markkinoiden suuntaan, kuten on finanssikriisin jälkeen nähty.
Maailman menestynein sijoittaja Warren Buffett on usein varoittanut ajoittamisen sudenkuopasta: osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeiden ennustaminen ei hänen mukaansa kannata.
”Ihmiset tekevät suuren virheen, jos he kuvittelevat voivansa ennustaa osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä – tai jos he kuuntelevat markkina-ajoituksesta puhuvia ihmisiä”, Buffett painottaa.
Markkinoiden ajoittamisen vaikeudesta on näyttöä
Yksi vakuuttavimmista markkinoiden ajoittamisen vaikeuden todisteista on se, että jopa finanssialalla vuosia toimineet kokeneet sijoittajat eivät usein pysty ennustamaan tarkasti osakkeiden nousuja ja laskuja tai markkinoiden käänteitä härkä- tai karhumarkkinaksi.
Ajoittamista vastaan puhuu myös raaka data.
Wells Fargo Investment Instituten äskettäinen tutkimus osoittaa, että kourallinen parhaiten tuottavia päiviä pidemmällä ajanjaksolla vähentää huomattavasti keskimääräistä vuotuista tuottoa, jos sijoittaja on noina päivinä ulkona markkinoilta. Sen tuoton sijoittaja voisi saada pitämällä kiinni osakesijoituksistaan pitkäjännitteisesti.
Viimeisten 30 vuoden aikana 20 parhaan päivän puuttuminen (perustuen S&P 500 -indeksin tuottoihin 1. syyskuuta 1992 ja 31. elokuuta 2022 väliseltä ajalta) osakesalkusta laski keskimääräisen vuosituoton 7,8 prosentista vain 3,2 prosenttiin. Se oli vähemmän kuin 3,3 prosentin keskimääräinen inflaatiovauhti Yhdysvalloissa samana ajanjaksona.
Tutkimus osoitti myös, että samalla ajanjaksolla 40 parhaan päivän puuttuminen vei keskimääräisen vuosituoton 0,3 prosenttiin ja 50 parhaan päivän puuttuminen johti keskimäärin -0,99 prosentin tappiolliseen tulokseen.
Tämän tutkimuksen perusteella osakkeet keräsivät suurimman osan voitoistaan siis vain muutaman kaupankäyntipäivän aikana.
Bostonin tutkimusyhtiö Dalbarin raportti Quantitative Analysis of Investor Behavior osoittaa vastaavanlaisia tuloksia. Sijoittaja, joka pysyi täysin mukana S&P 500 -indeksissä vuosina 1995-2014, olisi ansainnut 9,85 prosentin vuosituoton. Jos hän olisi kuitenkin jättänyt väliin vain 10 markkinoiden parhaista päivistä, tuotto olisi ollut 5,1 prosenttia.
Jotkut markkinoiden suurimmista noususuhdanteista tapahtuvat epävakaan jakson aikana, jolloin monet sijoittajat pakenivat markkinoilta.
Mitä riskejä liittyy markkinoiden ajoittamiseen?
Markkinoiden ajoittamiseen liittyvät riskit voivat olla merkittäviä ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi sijoittajan salkkuun.
Ensinnäkin on olemassa riski virheellisistä sijoituspäätöksistä aiheutuvista tappioista, jotka voivat johtaa mahdollisten voittojen hukkaamiseen tai tarpeettoman suuriin tappioihin.
Toiseksi markkinoiden ajoittamisyritykset aiheuttavat vaihtoehtoiskustannuksia. Ne syntyvät silloin, kun sijoittaja on päättänyt olla ostamatta osakkeita niiden ollessa aliarvostettuja markkinoilla. Tällöin hän jää paitsi mahdollisista voitoista, joita olisi voinut saada, jos hän olisi pitänyt kiinni sijoituksistaan kyseisenä ajankohtana.
Lisäksi asiaan liittyy myös psykologisia riskejä. Pyrkimys ennustaa tulevia markkinaliikkeitä voi johtaa siihen, että sijoittajat tekevät pikemminkin tunnepohjaisia päätöksiä kuin tutkimukseen ja data-analyysiin perustuvia rationaalisia päätöksiä.
Lopuksi monet sijoittajat jättävät usein huomiotta transaktiokustannukset, kuten palkkiot ja verot, jotka voivat ajan mittaan nakertavat tuottoa merkittävästi liiallisessa kaupankäynnissä. Tämä korostaa entisestään sitä, miten vaikeaa on onnistunut ajoitus finanssimarkkinoilla, sillä kaikki nämä tekijät on otettava huomioon kaupankäyntipäätöstä tehtäessä.
