Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa laaja-alaisia muutoksia työmarkkinoille, jotka lisäävät merkittävästi työvoimaa.
Suomi velkaantuu ja työikäinen väestö jatkaa vähenemistään. Tämän seurauksena entistä suuremmat velkalastit ovat yhä harvempien kannateltavina.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021, eli sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolista henkilöä. Suhdeluku on kasvutrendillä eli työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Trendin odotetaan jatkavan samaa rataa, koska väestön ikääntyessä eläkeläisten määrä kasvaa.
Entäpä sitten se velkataakka?
Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkinen bruttovelka oli vuoden 2022 kolmannen neljänneksen lopussa 189 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 71 prosenttia. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 7,5 miljardia euroa.
Julkinen velka on ollut kasvussa finanssikriisistä lähtien eli vuodesta 2008.
EK:n teettämän laskelman mukaan käytännössä kolmasosa väestöstä kustantaa ne palvelut ja etuudet, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunta rakentuu.
”Vähemmistö (34 %) rahoittaa työtä tekemällä enemmistön (57 %) etuudet ja palvelut. Lisäksi joka kymmenes (9 %) suomalainen on niin sanotusti omavarainen eli rahoittaa työllään oman hyvinvointinsa, mutta yhteiseen kassaan tuloista jää häviävän pieni osa. On nostettava esiin kysymys, onko tämä rakenne kestävä”, sanoo laskelman tehnyt PTCS Oy:n konsultti Jussi Pyykkönen.
Epäterve huoltosuhde on ollut vuosikymmeniä tiedossa ja johtopäätös selvä: yhteiskuntaa kannattelevaa työvoimaa tarvitaan lisää. Kun työ ja tekijä eivät kohtaa, on työn sääntelyä parannettava.
”Työlinja tarkoittaa kannustinloukkujen purkamista, parempaa työrauhaa, enemmän paikallista sopimista. Toimivan demokratian edellytys on toimiva markkinatalous. Meidän on luotava lisää tilaa reilulle kilpailulle, joka vauhdittaa myös kasvua ja tekee tilaa yrittäjyydelle”, linjaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Pakarisen mainitsema kannustinloukku tarkoittaa erilaisten tukien ja vastaavien aikaansaamasta tulontasauksesta, joka vie motivaation lisätulojen hankkimiselta. Kannustinloukulla tarkoitetaan myös palkkatyön vähäistä kannustavuutta sosiaaliturvaan verrattuna.
Ne 2000-luvun päätökset, jotka ovat merkittävästi lisänneet työvoimaa, ovat harvassa.
”Laadukas koulutus, infrastruktuuri ja ikäihmisten palvelut eivät synny itsestään. Ne syntyvät työn kautta”, summaa Pakarinen.
