Makrotalous

Suomi on selvinnyt energiakriisistä ilman purkkavirityksiä

Suomi on joutunut sopeutumaan nopeasti energiamarkkinoiden uudenlaiseen tilanteeseen.

Kuva: Energiateollisuus ry.

Vuoden 2021 syksyllä alkanut energiakriisi on aiheuttanut nopeita ja rajuja muutoksia Suomen sähköntuotannossa, tuonnissa ja kulutuksessa.

Ukrainan sodan ja Venäjään kohdistuvien pakotteiden vuoksi kaasun ja sähkön tuonti Venäjältä päättyi viime toukokuussa. Kaasun tuonnin katkeaminen vähensi dramaattisesti kaasun käyttöä Suomessa paitsi sähköntuotannossa, myös lämmityksessä ja teollisuudessa.

Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin vajaa kymmenes Suomessa kulutetusta sähköstä, toukokuusta lähtien on oltu venäläisen sähkön osalta nollilla, kertoo Energiateollisuus ry.

Energiakriisin ratkaisemiseen on ehdotettu sähkön hintakaton kaltaisia purkkavirityksiä. Hintakatto on kuitenkin saanut ekonomisteilta poikkeuksellisen yksimielisen täystyrmäyksen – onneksi.

Esimerkiksi Etlan tutkijat Jussi Lintunen ja Olli-Pekka Kuusela toteavat, että parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi ovat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville. 

Etusijalla tutkijoiden mukaan tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei ole järkevää, huomauttaa Kuusela.

Kulutus ja tuotanto ovat sopeutuneet

Suomen ja Venäjän energiayhteistyön katkeamisen seurauksena sähköntuonti laski kokonaisuudessaan 17,8 terawattitunnista 12,5:een, eli yhteensä 5,3 terawattituntia. Energiateollisuuden mukaan tuonti Pohjoismaista kasvoi vain 0,4 terawattituntia, ja kotimainen kulutus laski 5,4 terawattituntia.

Tuonnin päättyminen Venäjältä kompensoitiin siis leikkaamalla kulutusta. Sähkön nettotuonti väheni peräti 28 prosenttia.

Toinen ratkaisu energiaongelmaan on löytynyt tuotannon lisäyksestä. Todellinen ratkaisu haasteeseen on siis löytynyt yhteisillä toimenpiteillä, jotka purevat sähköpulaan aidosti. Purkkavirityksiä ei ole tarvittu.

Kotimainen tuotanto jatkoi edellisen vuoden tasolla, mutta tuotannon sisällä oli vaihtelua. Olkiluoto 3 tuotti hetkittäin runsaastikin sähköä. Ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta nousi 2,3 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Sen osuus oli 35 prosenttia kotimaisesta tuotannosta.

Tuulivoiman osuus kasvoi vastaavasti peräti 43 prosentilla. Tuulella tuotettiin Energiateollisuuden mukaan 16,7 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Viime vuonna uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin 2 430 megawattia.

”Sähkö oli viime vuonna kallista, ja se oli monille kuluttajille raskasta. Samaan aikaan täytyy kuitenkin olla myös tyytyväinen siitä, että onnistuimme vähentämään kulutusta ja kasvattamaan kotimaista päästötöntä tuotantoa vähentyneen tuonnin kompensoimiseksi”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Päästöt eivät lisääntyneetkään

Energian hintakriisi alkoi kaasun hinnan noususta, joka johtui Venäjän tietoisesta pyrkimyksestä sotkea Euroopan energiamarkkinoita.  Kaasun kohonnut hinta romahdutti sen energiakäytön. Kaasun osuus sähköntuotannosta laski 5,3 prosentista 1,5 prosenttiin.

Kaasun käytön väheneminen vähensi myös sähkön tuotannon päästöjä, huolimatta siitä, että kivihiiltä ja turvetta käytettiin jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Päästöt ovat nyt olleet kolme vuotta jokseenkin samalla tasolla, alennuttunaan sitä ennen nopeasti.

”Odotin, että päästöt olisivat viime vuonna kasvaneet hiilen ja turpeen käytön kasvun myötä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Odotamme päästöjen kääntyvän taas tänä vuonna selvään laskuun”, Leskelä toteaa.

Kuiva syksy vähensi jonkin verran vesivoiman tuotantoa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kokonaisuudessaan vesivoimavuosi oli normaali kahden tavanomaista paremman vesivuoden jälkeen.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto laski jonkin verran samoin kuin biomassan osuus sähköntuotannossa. Puuenergialla ja turpeella tuotettiin reilut 17 prosenttia sähköstä viime vuoden aikana.

”Muutosten suunta lupaa hyvää. Olemme saamassa lisää päästötöntä tuotantoa, ja jos investointiedellytykset pysyvät hyvinä, meiltä riittää pian sähköä jopa vientiin. Samalla pystymme tarjoamaan yhä houkuttelevamman ympäristön puhtaan sähkön varaan rakentuville teollisuuden investoinneille”, Leskelä jatkaa.

Kommentoi
Ylös
>