EU:n energiastrategia Venäjän hyökkäyssodan jälkeen

EU:n hätätilanne toimenpiteet, toimitusten monipuolistaminen ja suotuisa talvi ovat kaikki auttaneet alentamaan energiakustannuksia, joka nousi pilviin sen jälkeen, kun Venäjä rajoitti fossiilisten polttoaineiden vientiä painostaakseen EU:ta vähentämään tukea Ukrainalle ja vastauksena EU:n Moskovaan asettamiin pakotteisiin.

Joulukuussa EU:n hallitukset sopivat kaasun hintojen rajoittamisesta suojellakseen Eurooppaa paremmin. Hintapiikit ovat vauhdittaneet inflaatiota ja heikentäneet talouskasvua. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi tämän 17. tammikuuta. Hän ehdotti Net-Zero Industry Act -lakia, jossa esitetään useita puhtaan teknologian tavoitteita 2030, vastauksena Yhdysvaltain laajaan, vihreään tukipakettiin, Inflation Reduction Act -lakiin.

Euroopan energiansaannin turvaaminen pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole helppo ratkaista. Mutta suunta on parempi kuin sodan alettua Ukrainassa, sillä Euroopan energiamarkkinat olivat epästabiilit vuonna 2022.

Energian hinnoilla on merkittävä vaikutus kotitalouksien kuluihin, teollisuuden kustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn. Markkinahintojen seurannasta on tullut yhä tärkeämpää niin analyytikoille, poliittisille päättäjille kuin yrityksillekin.

EU:n neljännesvuosittaiset kaasu- ja sähkömarkkinaraportit analysoivat markkinatietoja yksityiskohtaisesti trendien ja haasteiden tutkimiseksi. Raporteissa tarkastellaan päätekijöitä hinta- ja volyymivaihteluiden taustalla sekä markkinatoimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Vuonna 2022 komissio hyväksyi tiedonannon Energian hinnannousujen torjunta: toiminnan ja tuen työkalupakki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja tukea asianmukaisia toimenpiteitä, joilla lievennetään nykyisen energian hintojen nousun vaikutuksia ja autetaan Euroopan kansalaisia ja yrityksiä samalla kun vahvistetaan edelleen vastustuskykyä tulevaisuuden shokkeja. Työkalupaketissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa hintakehitykseen EU:ssa.

Joka toinen vuosi julkaistaan raportti energian hinnoista ja kustannuksista Euroopassa, jossa tarkastellaan kaasun, sähkön ja öljyn hintojen sekä muiden energiakustannusten viimeaikaista kehitystä.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Venäjän Gazpromin alkaessa hillitä Nord Stream 1:n virtauksia, kaasun tukkuhinnat nousivat elokuun loppuun mennessä historiallisille huipuille (yli 300 €/MWh), kun taas syyskuussa kaasun hinta laski takaisin alemmalle tasolle. varastot nousivat korkealle tasolle edellisvuoteen verrattuna.

EU:n kaasunkulutus vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä laski 8 prosenttia (-5,1 miljardia kuutiometriä) vuodentakaisesta ja oli 59 miljardia kuutiometriä. Kotimainen kaasuntuotanto EU:ssa oli 10,7 miljardia kuutiometriä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, mikä on 9 prosenttia (1 miljardi kuutiometriä) vähemmän.

Samaan aikaan EU:n kaasun nettotuonti kasvoi 2 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä (1,4 miljardia kuutiometriä) vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä ja EU:n nesteytetyn maakaasun tuonti kasvoi huikeat 89 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 32 miljardia kuutiometriä.

Venäjän kaasun tuonti laski merkittävästi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Venäjän putkikaasun tuonti laski 74 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä (vaikka Valko-Venäjä 96 %, Nord Stream 1:n kautta 85 %, Ukrainan kautta 63 %, kasvoi vain Turkin kautta Stream, 21 %), vuositasolla. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Venäjän putkituonti kattoi vain 11 prosenttia EU:n ulkopuolisesta kaasun kokonaistuonnista.

EU käytti kaasun tuontiin arviolta 101 miljardia euroa (korkein viime vuosikymmenellä) vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, kun se vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä oli 29 miljardia euroa, mikä johtui pääasiassa tuontihintojen noususta.

Kaasun varastointiinjektiot olivat vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä intensiivisempiä kuin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, ja syyskuun lopussa EU:n keskimääräinen täyttöaste oli 14 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 samana päivänä. Syyskuun täyttöaste vastasi noin 40 prosenttia tyypillisestä talvikulutuksesta (loka-maaliskuu) EU:ssa keskimäärin.

Neuvoston kesäkuussa 2022 hyväksymässä kaasuvarastointiasetuksessa alun perin kaavailtu 80 prosentin EU:n varastointitaso 1.  marraskuuta on saavutettu jo elokuun 2022 viimeisinä päivinä.

Vuoden 2022 kolmatta neljännestä leimasivat lisävähennykset ja seuraavat kaasuntoimitusten kokonaisleikkaukset Nord Stream 1 -putkilinjasta syyskuun alussa. Tästä johtuva korkea kaasun hinta yhdistettynä ydinvoimaloiden saatavuuden heikkenemiseen ja kuivuuden aiheuttamaan heikkoon vesivoiman tuotantoon lisäsivät painetta jo ennestään kireillä sähkön tukkumarkkinoilla. European Power Benchmark oli vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä keskimäärin 339 €/MWh, mikä on 222 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Hinnat nousivat huomattavasti lähes kaikilla Euroopan markkinoilla (hintojen muutokset vaihtelivat 25 prosentista yli 300 prosenttiin). EU-maiden suurimmat vuosittaiset hinnankorotukset rekisteröitiin Ranskassa (+342 %), Itävallassa (312 %) ja Slovakiassa (+310 %). Italia ja Malta (472 ja 460 €/MWh) 279 prosenttia ja 238 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä uusiutuvien energialähteiden osuus onnistui nostamaan osuutensa 49 prosenttiin. Uusiutuva tuotanto paransi tuotantoaan 1 prosentin (+3 TWh) vuodentakaiseen verrattuna. Tämä johtui aurinkoenergian tuotannon 28 prosenttia (+16 TWh) ja 7 % maatuulen (+4 TWh) kasvusta. Ydinvoiman (-41 TWh) ja vesivoimatuotannon (-17 TWh) alentuneet tuotantotasot mahdollistivat fossiilisten polttoaineiden tuotannon 11 prosentin (+24 TWh) kasvun vuodentakaisesta huolimatta korkeista energiahyödykkeiden hinnoista.

Korkeiden sähkönhintojen torjumiseksi otettiin käyttöön uusia hätätoimenpiteitä koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien kysynnän vähentämistoimenpiteet ja väliaikainen tulokatto marginaalialueen sähköntuottajille. Sähkön vähittäismyyntihinnat kotitalousasiakkaille EU:n pääkaupungeissa nousivat 49 prosenttia marraskuussa 2022 verrattuna vuoden 2021 vastaavaan kuukauteen. EU-maiden hinnat nousivat eniten Italiassa (+64 %) ja Belgiassa (+59 %). ja Saksa (+58 %).

Johdonmukaiset ja tarkat tiedot ovat erittäin tärkeitä luotettavalle analyysille, jota voidaan käyttää energiapolitiikan tai investointisuunnittelun pohjana.