Rahaston ennuste Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä vuodelle 2023 heikentyi marraskuisesta 0,5 prosentin ennusteesta tasan nollaan prosenttiin. Talous kääntyy ennusteessa 1,3 prosentin kasvuun ensi vuonna.
Rahasto katsoo, että Suomen talous toipui hallituksen toimien tukemana nopeasti pandemiasta, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt talousnäkymiä ja lisännyt julkisen talouden paineita.
Kesto-ongelma ei ole hävinnyt mihinkään. Väestörakenteen epäsuotuisasta demografisesta kehityksestä ja matalasta tuottavuuden kasvusta johtuvat pitkäaikaiset rakenteelliset haasteet ovat ennallaan, IMF arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021, eli sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolista henkilöä. Suhdeluku on kasvutrendillä eli työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Trendin odotetaan jatkavan samaa rataa, koska väestön ikääntyessä eläkeläisten määrä kasvaa.
IMF:n mukaan Suomen finanssipolitiikan näkymät ovat heikentyneet sotaan liittyvien menojen kasvettua ja korkojen nousun vuoksi. Siksi Suomen velkakehitykseen liittyy aiempaa enemmän riskejä.
Suomen julkinen bruttovelka oli vuoden 2022 kolmannen neljänneksen lopussa 189 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 71 prosenttia. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 7,5 miljardia euroa.
Finanssipolitiikan tulisi rahaston suositusten mukaan tukea rahapolitiikkaa: menojen priorisoinnissa etusijalla tulisi olla haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät sekä turvallisuusmenot.
Rahasto pitää käynnissä olevia meno- ja rakenneselvityksiä sekä valtiovarainministeriön esitystä julkisen talouden ohjauksen kehittämiseksi hyödyllisinä. IMF tukee ministeriön ehdotusta julkisen talouden kehysten ankkuroimisesta velkakestävyyteen, kehyksen kattavuuden laajentamisesta sekä sallittujen poikkeamien rajaamisesta.
Vuonna 2023 Suomen tulee rahaston arvion mukaan kiristää finanssipolitiikkaa lievästi kohdentamalla energian hintaan liittyviä tukitoimia paremmin inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Keskipitkällä aikavälillä tarvitaan vähittäistä julkisen talouden sopeutusta velkasuhteen pienentämiseksi. Toimien tulisi pohjautua meno- ja rakennekartoitusten tuloksiin.
IMF:n mukaan Suomi on parantunut rahoitusalan valvontaa ja sääntelyä edellisen, vuonna 2016 tehdyn arvioinnin jälkeen. Laaja ja keskittynyt pankkijärjestelmä, kotitalouksien korkea velkaantuneisuus ja verkostoituminen aiheuttavat kuitenkin riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Rahasto suosittelee, että viranomaiset vahvistavat entisestään rahoitusjärjestelmän vahvaa valvontaa.
