Norjalainen yhtiö Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan sekä integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. Blastr on tehnyt aiesopimuksen Fortumin kanssa Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuusalueen hyödyntämisestä yksinoikeudella.
Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla.
Vihreä teräs on kriittinen raaka-aine tulevaisuuden uusiutuvan energiainfrastruktuurin ja teknologiaratkaisujen, kuten tuuliturbiinien rakentamisessa, rakennus- ja autoteollisuudessa sekä kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Sen kysynnän odotetaan kasvavan yksin Euroopassa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa kolmasosaa nykyisestä teräksen kysynnästä.
”Suomi on ihanteellinen paikka hankkeellemme. Suomella on kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet toiminnalle, fossiilivapaata energiaa sekä korkeasti koulutettua työvoimaa”, Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoo.
Wittusen mukaan Inkoo valikoitui sijaintipaikkakunnaksemme olemassa olevan infrastruktuurinsa sekä saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Sen jäästä vapaa syväsatama mahdollistaa vähähiiliset kuljetukset ympäri vuoden ja pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille.
Blastrin hanke on yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä. Hänen mukaan Suomi on erinomainen paikka hiilineutraalille teollisuudelle ja vähähiilisen teräksen valmistukseen: Suomella on vahva ja luotettava sähköverkko, hyvät olosuhteet päästöttömälle energiantuotannolle sekä toimiva logistiikka.
”Hanke parantaa entisestään kilpailukykyämme, vahvistaa osaamistamme sekä luo runsaasti työtä ja hyvinvointia. Se tukee myös sekä Suomen että EU:n ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteita”, Lintilä toteaa.
Vähähiilistä terästä tuottava tehdas yhdessä integroidun vedyn tuotantolaitoksen kanssa muodostavat yhden suurimmista tähän asti Suomeen suunnitelluista teollisuusinvestoinneista.
”Blastrin hanke on yksi Suomen suurimmista teollisuushankkeista ja mahdollisista työllistäjistä. Se on merkittävä myös eurooppalaisen teollisuuden kannalta vihreän siirtymän mahdollistajana. Blastrin tulo Suomeen on pohjoismaisen yhteistyön tulos ja vahvistaa sitä edelleen. Hanke kiihdyttää samalla vihreään siirtymään liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja muita investointeja”, sanoo Markku Kivistö, Business Finlandiin kuuluvan Invest in Finlandin Cleantech Industry -toimialajohtaja.
Blastr aikoo leikata 95 prosenttia sen lopputuotteiden hiilidioksidipäästöistä
Terästeollisuus tuottaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä johtuu teräksen tavanomaisilla menetelmillä valmistukseen käytettävän fossiilisen energian korkeasta kulutuksesta. Tänä päivänä yksi valmistettu terästonni tuottaa 1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Blastr korvaa koksin ja kivihiilen vedyllä kemiallisessa pelkistysvaiheessa ja siten vähentää hiilijalanjälkeä koko arvoketjussa. Tavoitteena on, että päästöjä syntyy 95 prosenttia vähemmän tavanomaiseen teräksen valmistusprosessiin verrattuna.
Inkoon tehtaalla on määrä valmistaa kaksi ja puoli miljoonaa tonnia korkealaatuista kuuma- ja kylmävalssattua vihreää terästä vuodessa.
Wittusen kertoo, että Blast aikoo vähentää Inkoossa tuotetulla vihreällä teräksellä hiilidioksidipäästöjä 4,6 miljoonalla tonnilla vuodessa, mikä vastaa kaikkien henkilöautojen vuosittaisia päästöjä Suomessa.
”Keskitymme systemaattisesti pienentämään kokonaishiilijalanjälkeä arvoketjussamme vähentääksemme jätettä ja kehittääksemme kierrätettäviä ratkaisuja. Tavoitteenamme on myös turvata merkittävä osa sähkön tarpeestamme suoraan tai epäsuorasti omistamistamme tuulipuistoista. Nämä investoinnit ja kumppanuudet edistävät puhtaan energian tuotantoa Suomessa. Uskomme, että hankkeemme tuo positiivisia vaikutuksia koko alueelle. Aiomme käydä aktiivista vuoropuhelua sekä tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa”, Wittusen jatkaa.
Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman kertoo, että hankkeella on valtava vaikutus Inkoon yhteiskuntarakenteeseen pienen kokomme takia.
”Se edistää kunnan infrastruktuurin ja palveluiden kehitystä ja investointeja, hyödyttäen siten koko alueen elinvoimaisuutta ja tunnettuutta. Teemme osaltamme kaikkemme, että Blastrin hanke toteutuu ja että voimme vastata näihin tarpeisiin, Nyman.
